Uusia fotoja kansioissa:
Cádiz
&
Cadiz -> Parque Genoves
Klikkaa otsikkoa (:
maanantai 31. joulukuuta 2007
lauantai 29. joulukuuta 2007
23
Ikimuistoiset synttärit :D Laitan kuvia nettiin piakkoin.
Aamupäivän vietin yksin kotona ja nautin olosta ja siitä ettei tarvinut tehdä mitään.
Esther tuli takaisin Chiclanasta ja lahjoi mua :D Hajuvesi ja huivi. Sen äitiltä sain auringonmuotoisen meikkipaletin! Sen isä ja sen naisystävä Elo tuli onnittelee myös.
Ja kakku! Esther toi kakun!
Linus ja Viole tuli meille ja siitä suunnattiin tapaksille. Sain Ruottin pojalta Cádiz-snapsilasit, joista se juotti meille vodkapaukut. Tapakset syötiin perjantai-illalle tyypillisesti seisaallaan tiskillä. Viikonloppuiltana ikinä pääse istumaan ennen kahtatoista. Tine ja 2 muuta belgialaista antoi belgialaista suklaata, namiii. Ja Outilta sain KinderMaxeja ja drinkkireseptikirjan!! Oon ihan vaikuttunu ku näin moni muisti mua.
Mentiin Outille syömään kakku (ihan jumalainen tekele!)Esther oli hommannu siihen 2 kynttilää: 2 ja 3 muotoiset.
Sinne tuli Estherin serkku Jose ja sen kaveri Carlos. Myös Nano tuli kavereineen, se heppu joka oli meitä Outin kaa vastassa ku tultiin Cádiziin ja joka hommas meille kämpän ekoiksi päiviksi. Sitte lähdettii uudelle puolelle Arrecifeen tanssii. Carlos tanssi salsaakin vähän joten me estuve flipando (:
Luulin ettei tääl olis mun synttäreinä ketään, mut yllättäen meit oli ainakin 15.
Outinha tulee illalla tänne :D
Aamupäivän vietin yksin kotona ja nautin olosta ja siitä ettei tarvinut tehdä mitään.
Esther tuli takaisin Chiclanasta ja lahjoi mua :D Hajuvesi ja huivi. Sen äitiltä sain auringonmuotoisen meikkipaletin! Sen isä ja sen naisystävä Elo tuli onnittelee myös.
Ja kakku! Esther toi kakun!
Linus ja Viole tuli meille ja siitä suunnattiin tapaksille. Sain Ruottin pojalta Cádiz-snapsilasit, joista se juotti meille vodkapaukut. Tapakset syötiin perjantai-illalle tyypillisesti seisaallaan tiskillä. Viikonloppuiltana ikinä pääse istumaan ennen kahtatoista. Tine ja 2 muuta belgialaista antoi belgialaista suklaata, namiii. Ja Outilta sain KinderMaxeja ja drinkkireseptikirjan!! Oon ihan vaikuttunu ku näin moni muisti mua.
Mentiin Outille syömään kakku (ihan jumalainen tekele!)Esther oli hommannu siihen 2 kynttilää: 2 ja 3 muotoiset.
Sinne tuli Estherin serkku Jose ja sen kaveri Carlos. Myös Nano tuli kavereineen, se heppu joka oli meitä Outin kaa vastassa ku tultiin Cádiziin ja joka hommas meille kämpän ekoiksi päiviksi. Sitte lähdettii uudelle puolelle Arrecifeen tanssii. Carlos tanssi salsaakin vähän joten me estuve flipando (:
Luulin ettei tääl olis mun synttäreinä ketään, mut yllättäen meit oli ainakin 15.
Outinha tulee illalla tänne :D
torstai 27. joulukuuta 2007
Erään kitaran tarina
Niin, löysin hyvän ja halvan yksilön Jímeneziltä tosta läheltä. Kantolaukku mukaan, hihna, 3 plektraa, varakielet ja viritin. Ensimmäisen 30min aikana ku viritin sitä kitaraa niin siitä katkes kieli ja kielen "pidike" alhaalta. Loistavaa. Menin kauppaan ja hain uuden kielenpidikkeen ja sanoin että laatukamaa, kiitos seuraavalla kerralla sellainen jonka saan normisti auki ilman et se hajoo.
Vaihdoin 2 kieltä koska yks oli katki ja toinen ruosteessa. Ja sit ku aloin taas virittää ni eikös E-kieli (6) repiny halki tallan sen osan jonka päällä "kieli lepää" kitaran alaosassa.
Halpiskamaa. Q coraje! Nyt täytyy mennä sinne kaupaan uudelleen (odottaa että tää samperin siesta on ohi). Ja kun miettii sitä näiden palvelualttiutta ni ne varmaa pistää mut maksamaan jotain kuitenkin GRR taas.
To be continued...
Muutenkin, tänään on kyllä varsin tyly päivä.
Mulla menee ihan hermo kämppikseen ku se hajottelee tääl kämpässä asioita eikä huolehdi niitä kuntoon vaikka kuinka sanon sille et nyt, hommaa uus roskakori keittiöön ja mene hakemaan se uusi moppi. Aikaansaamaton. Kaverina se on ihan mahtava mut kämppiksenä se aiheuttaa harmaita hiuksia ja kaiken muunki värisii GRRR.
Vaihdoin 2 kieltä koska yks oli katki ja toinen ruosteessa. Ja sit ku aloin taas virittää ni eikös E-kieli (6) repiny halki tallan sen osan jonka päällä "kieli lepää" kitaran alaosassa.
Halpiskamaa. Q coraje! Nyt täytyy mennä sinne kaupaan uudelleen (odottaa että tää samperin siesta on ohi). Ja kun miettii sitä näiden palvelualttiutta ni ne varmaa pistää mut maksamaan jotain kuitenkin GRR taas.
To be continued...
Muutenkin, tänään on kyllä varsin tyly päivä.
Mulla menee ihan hermo kämppikseen ku se hajottelee tääl kämpässä asioita eikä huolehdi niitä kuntoon vaikka kuinka sanon sille et nyt, hommaa uus roskakori keittiöön ja mene hakemaan se uusi moppi. Aikaansaamaton. Kaverina se on ihan mahtava mut kämppiksenä se aiheuttaa harmaita hiuksia ja kaiken muunki värisii GRRR.
keskiviikko 26. joulukuuta 2007
Riisipuuroa
Nyt on joulut juhlittu. Kutsuin saman sakin jotka oli syömässä eilen illalla kansainvälistä illallista, meille puurolle tänään. Riisipuuro onnistui yllättävän hyvin ja kaikki oli innoissaan, paitsi Esther joka ei harrasta arroz con leche.
Oli tosi kiva joulu. Unohtumaton!
Ensin italialainen Maurizio kokkas niin ihanan hyvää ruokaa että melkein aloin uskoa magiaan. Jälkkäriksi oli jotakin pohjoismaalaista lämmintä hedelmäpaistosta, jonka Tinen poikaystävä loihti.
Tän belgialaisen Tinen kämppiksenä on nykyisin mm. Uta (saksalainen tyttö). Sillä oli kitara ja se soittaa ja laulaa ihan sika hyvin. Lauleskeltiin aterioiden välillä ja muutenkin sen kanssa läpi kaikki klassikkonaislaulajien kappaleet.
Pelattiin myös jotain ranskalaista korttipeliä, vähän Unomaista, mutta ei kuitenkaan. Siinä oli keskellä sellainen "toteemi" joka piti napata aina tiettyjen korttiyhdistelmien ilmestyessä pöytään. Hauska.
Sitten Esther tuli ja lähdettiin shottikierrokselle läheisiin baareihin (: Siitä Cádizin uudelle puolelle tapaamaan Violetaa. Yllättäen törmättiin myös meidän vuokranantajan poikaan José Maríaan.
Huomenna alkaa kuntoilu. Aion myös ostaa itselleni joulusynttärilahjan. Akustisen kitaran :D
Hmmm, kuului loiskahdus ja kiroilua vessasta: Estherin känny putos vessanpönttöön. Kestääkö Nokia?
Klikkaa otsikkoa ja pääset suoraan Joulun kuvakansioon.
Oli tosi kiva joulu. Unohtumaton!
Ensin italialainen Maurizio kokkas niin ihanan hyvää ruokaa että melkein aloin uskoa magiaan. Jälkkäriksi oli jotakin pohjoismaalaista lämmintä hedelmäpaistosta, jonka Tinen poikaystävä loihti.
Tän belgialaisen Tinen kämppiksenä on nykyisin mm. Uta (saksalainen tyttö). Sillä oli kitara ja se soittaa ja laulaa ihan sika hyvin. Lauleskeltiin aterioiden välillä ja muutenkin sen kanssa läpi kaikki klassikkonaislaulajien kappaleet.
Pelattiin myös jotain ranskalaista korttipeliä, vähän Unomaista, mutta ei kuitenkaan. Siinä oli keskellä sellainen "toteemi" joka piti napata aina tiettyjen korttiyhdistelmien ilmestyessä pöytään. Hauska.
Sitten Esther tuli ja lähdettiin shottikierrokselle läheisiin baareihin (: Siitä Cádizin uudelle puolelle tapaamaan Violetaa. Yllättäen törmättiin myös meidän vuokranantajan poikaan José Maríaan.
Huomenna alkaa kuntoilu. Aion myös ostaa itselleni joulusynttärilahjan. Akustisen kitaran :D
Hmmm, kuului loiskahdus ja kiroilua vessasta: Estherin känny putos vessanpönttöön. Kestääkö Nokia?
Klikkaa otsikkoa ja pääset suoraan Joulun kuvakansioon.
maanantai 24. joulukuuta 2007
FELIZ NAVIDAD!
Aurinkoista JOULUA!! Täällä paistaa aurinko ja tuolla rannalla näkyy kokonainen perhe ja muutama lenkkeilijä.
Voi ei, mulla ei oo Estherille joululahjaa ja se yllätti mut antamalla mulle helmirannekorun. Tää on aivan ihana. Mut ku mut ku, se sano että täällä ei anneta joululahjoja vaan 5.1. kolme itämaiden viisasta tietäjää (Los Reyes Magos) tuo lahjoja vasta, niin en sitten ostanut mitään. Voi ei.
Tänään luvassa kansainvälinen jouluillallinen. Italialaista, kreikkalaista, belgialaista ja suomalaista ruokaa. Tine tosin sano et meidän joulupuuro ei oikeen sovi mihinkään väliin kun on jo niin paljon ruokaa. Ostin jo aineet ja mantelinkin sekä Pepe-lakun sen löytäjälle. (Kyllä, täältä saa Pepe-lakua!! :D ) Karkkikauppias katsoi nyrpeissään kun menin tiskille ja sanoin: "yksi manteli, kiitos."
Kattelen You Tubesta suomalaisia joululauluja ja hoilaan mukana. Rasittavaa, oon taas nuhainen eli ei onnistu laulut kyl yhtää. Ja korvatulehduskin on ja pääsen lääkäriin vasta keskiviikkona.
Estherin serkku ja sen kaveri (José & Antonio) oli meillä istumassa iltaa perjantaina ja kuuden aikaan saatiin idea, että nyt baariin. Siellä ei tosin ehtiny kauheen kauaa olla kun se meni jo kiinni, mutta tykkään hetken mielijohteesta ulos-illoista :D
Eilen Violeta ja Iliana oli meillä. Oltiin eka marokkolaisessa syömässä. Nam, oli herkkua. Ja sai taas sitä ihanaa vihreetä teetä jossa oli mintunlehtiä (ja kilo sokeria). Sitten yhden aikaan päätettiin että nyt kaikki meille juomaan viskikolaa. Mä olin vähän väsy edellisestä illasa, joten ei viskiä mulle. Ne puhui koko illan lapsuudenkavereista ja karnevaaleista. Kysy mitä vaan Cádizin karnevaaleista ja vastaan (:
Oikeen hyvää joulua !
Voi ei, mulla ei oo Estherille joululahjaa ja se yllätti mut antamalla mulle helmirannekorun. Tää on aivan ihana. Mut ku mut ku, se sano että täällä ei anneta joululahjoja vaan 5.1. kolme itämaiden viisasta tietäjää (Los Reyes Magos) tuo lahjoja vasta, niin en sitten ostanut mitään. Voi ei.
Tänään luvassa kansainvälinen jouluillallinen. Italialaista, kreikkalaista, belgialaista ja suomalaista ruokaa. Tine tosin sano et meidän joulupuuro ei oikeen sovi mihinkään väliin kun on jo niin paljon ruokaa. Ostin jo aineet ja mantelinkin sekä Pepe-lakun sen löytäjälle. (Kyllä, täältä saa Pepe-lakua!! :D ) Karkkikauppias katsoi nyrpeissään kun menin tiskille ja sanoin: "yksi manteli, kiitos."
Kattelen You Tubesta suomalaisia joululauluja ja hoilaan mukana. Rasittavaa, oon taas nuhainen eli ei onnistu laulut kyl yhtää. Ja korvatulehduskin on ja pääsen lääkäriin vasta keskiviikkona.
Estherin serkku ja sen kaveri (José & Antonio) oli meillä istumassa iltaa perjantaina ja kuuden aikaan saatiin idea, että nyt baariin. Siellä ei tosin ehtiny kauheen kauaa olla kun se meni jo kiinni, mutta tykkään hetken mielijohteesta ulos-illoista :D
Eilen Violeta ja Iliana oli meillä. Oltiin eka marokkolaisessa syömässä. Nam, oli herkkua. Ja sai taas sitä ihanaa vihreetä teetä jossa oli mintunlehtiä (ja kilo sokeria). Sitten yhden aikaan päätettiin että nyt kaikki meille juomaan viskikolaa. Mä olin vähän väsy edellisestä illasa, joten ei viskiä mulle. Ne puhui koko illan lapsuudenkavereista ja karnevaaleista. Kysy mitä vaan Cádizin karnevaaleista ja vastaan (:
Oikeen hyvää joulua !
lauantai 22. joulukuuta 2007
Chiclanassa
Oon Estherin äidillä Chiclanassa Estherin kanssa. Nää on tosi ihaniaja vieraanvaraisia.
Madre lähti bilettämään ja me jäätiin tänne. Estherin huone täällä on yhtä sotkuinen kuin olin kuvitellutkin, heh. Äiti, Amparo, on siisti (: Lähihoitaja. Se lyhensi mun housut. Ihana ihana. Mut on kutsuttu uudeksi vuodeksi tänne syömään ja tullaankin kahden Outin voimin. Estherin sisko Irene tullee duunista piakkoin, se on Mäkissä. Estherin koira Candy haluu kanssa kirjottaa, ainakin se möyrii tohon syliin siihen malliin.
Syötiin jotain herkullista ruokaa, Pozolea ja jotakin keltaista lihakeiton tapaista. Nää polttaa täällä sisällä ja mä oon taas nuhainen ja nenä on tukossa. Mahtava yhdistelmä.
Kun tultiin satoi ihan mielettömästi. Huomenna jos ei sada, katsellaan vähän kaupunkia, eli kylää. Nyt katellaa espanjalaisia poliisisarjoja. En edelleenkään kestä Madrid-aksenttia.
Täällä jouluna ja uutena vuotena lähdetään bilettämään iltapuvuissa ja sain katsella alkuillasta iltapukukierroksen kun nää esitteli iltapukujaan. En ottanut mukaan Suomesta. Ja vaikka olisin ottanukin, niin ei se mulle enää mahtuis :P Uuden vuoden ekan minuutin aikana syödään 12 viinirypälettä: joka 5 sekunnin välein soi kello, (se katotaan telkkarista) napataan rypäle ja toivotaan. Meksikossakin oli sama tapa. Mä sain alas muistaakseni 4. Tällä kertaa aion napsia kaikki ja opetella Heimilichin otteen varmuuden vuoksi.
Madre lähti bilettämään ja me jäätiin tänne. Estherin huone täällä on yhtä sotkuinen kuin olin kuvitellutkin, heh. Äiti, Amparo, on siisti (: Lähihoitaja. Se lyhensi mun housut. Ihana ihana. Mut on kutsuttu uudeksi vuodeksi tänne syömään ja tullaankin kahden Outin voimin. Estherin sisko Irene tullee duunista piakkoin, se on Mäkissä. Estherin koira Candy haluu kanssa kirjottaa, ainakin se möyrii tohon syliin siihen malliin.
Syötiin jotain herkullista ruokaa, Pozolea ja jotakin keltaista lihakeiton tapaista. Nää polttaa täällä sisällä ja mä oon taas nuhainen ja nenä on tukossa. Mahtava yhdistelmä.
Kun tultiin satoi ihan mielettömästi. Huomenna jos ei sada, katsellaan vähän kaupunkia, eli kylää. Nyt katellaa espanjalaisia poliisisarjoja. En edelleenkään kestä Madrid-aksenttia.
Täällä jouluna ja uutena vuotena lähdetään bilettämään iltapuvuissa ja sain katsella alkuillasta iltapukukierroksen kun nää esitteli iltapukujaan. En ottanut mukaan Suomesta. Ja vaikka olisin ottanukin, niin ei se mulle enää mahtuis :P Uuden vuoden ekan minuutin aikana syödään 12 viinirypälettä: joka 5 sekunnin välein soi kello, (se katotaan telkkarista) napataan rypäle ja toivotaan. Meksikossakin oli sama tapa. Mä sain alas muistaakseni 4. Tällä kertaa aion napsia kaikki ja opetella Heimilichin otteen varmuuden vuoksi.
perjantai 21. joulukuuta 2007
Tramasmás = Marimekkokopio
Oltiin Outin kaa Jerezin uudessa kauppakeskuksessa kiertelemässä. Eksyttiin yhteen kauppaan jossa oli kaikkee kodintekstiilejä, kylpytakkeja, aamutossuja jne jne.
Sen hintalappujen logo on melkeen samanlainen kuin Marimekolla: mustalla pohjalla samalla fontilla (teksti hieman himmennettynä) ja samoin suunniteltu ku Marimekon vastaava. Siel oli unikkokangasta, luonnollisesti ei samalla nimellä, mut tosi saman tyylinen, ja muitakin Marimekkotyylisiä kankaita ja tavaroita.
(Puljun sivuille pääsee taasen klikkaamalla otsikkoa. Klikkaapa huvikseen liilana/pinkkinä välkkyvää talon ikkunaa oikeella ja katsahda päiväpeittoo/lakanaa sängyllä. Ja sitte tytön vieressä olevaa ovea. )
Nyt on joululoma alkanut - tavallaan. Ei tunnu siltä. Nyt on enää 13 kirjallista työtä palautettavana tammikuun loppuun mennessä. Näin täällä lomaillaan :D
Sen hintalappujen logo on melkeen samanlainen kuin Marimekolla: mustalla pohjalla samalla fontilla (teksti hieman himmennettynä) ja samoin suunniteltu ku Marimekon vastaava. Siel oli unikkokangasta, luonnollisesti ei samalla nimellä, mut tosi saman tyylinen, ja muitakin Marimekkotyylisiä kankaita ja tavaroita.
(Puljun sivuille pääsee taasen klikkaamalla otsikkoa. Klikkaapa huvikseen liilana/pinkkinä välkkyvää talon ikkunaa oikeella ja katsahda päiväpeittoo/lakanaa sängyllä. Ja sitte tytön vieressä olevaa ovea. )
Nyt on joululoma alkanut - tavallaan. Ei tunnu siltä. Nyt on enää 13 kirjallista työtä palautettavana tammikuun loppuun mennessä. Näin täällä lomaillaan :D
tiistai 18. joulukuuta 2007
Viva maanantai!
Mä oon aina tykänny maanantaista, mutta tänään oli erityisen mahtava lunes.
Aamulla ei kerrankin väsyttänyt kun heräsin ja nousin ylös tyytyväisenä joskin hytisevänä.
Kun pääsin yliopistolle, mulle sanottiin että luento oli peruttu. Myös Estherin tentti oli peruttu joten jäätiin kahvilaan syömään rauhassa aamupalaa (johon kuului vastapuristettu appelsiinimehu). Sitten kirjastoon lueskelemaan yks romantiikanaikainen artikkeli, viihdyttävä sellainen. Tänään sai lainata kirjoja pidemmäksi ajaksi (yleensä viikon laina) ja lainasin pari romaania espanjaksi ja takakansien perusteella ne on kiinnostavia.
Lehdistö-tunnilla ääneenlukeminen meni kerrankin kivasti :) 1800-luvun espanjaa, jesss.
Sitte löysin uuden yliopistoruokalan ja syötiin koko menu siellä Estherin ja jonkun sen ryhmäläisen kaa.
Syntaksin tunnilla, onnekseni, huomasin että puolet joukosta on yhtä pihalla ku minä. Eli mulla on vielä mahdollisuuksia päästä läpi. Ja paikalliset puhu mulle! Ne kysyi multa asioita!
Yhtäkkiä musta alko tuntua et mua tarkkaillaan... Käänsin päätä ikkunan suuntaan ja yks ruotsalainen kaveri Linus ilveili siel ikkunan takana... Purin kieltä ja yritin olla repeemättä. Ehkä tunnin päästä koin saman tunteen uudelleen, mut tällä kertaa siel oli kaks italialaista toveria vääntelemässä naamojaan, Maurizio ja Giovanni :P Ne oli siellä kiipeilykurssilla Grazalemassa.
Lähdin luennoilta, ja bussissa lauma enintään 5v lapsia puhui cadizia [eli huusi ja kiljui cadizia]!! Onko mitään söpömpää!?
Fruteriassa sain porkkanan ja retiisin kaupan päälle. Ne alkaa jo tunnistaa mut Las Brisas:ssa (: Melkoisen kokoisia retiisejä muuten.
Sit ku tulin väsyneenä himaan, mua odotti MUUMIKUOSINEN LAATIKKO! Ei mikä tahansa boksi vaan paketti Seijalta (tätini, äitin sisko). Fazerin sinistä, lämpimät sukat, ihanat valkoiset tumput ja REISSARIIIiii!!
No, olin saanu paketin auki, ja jutellut Seijan kanssa Skypellä ja mässyttänyt Estherin avustuksella ensimmisen pötkön Fazerin sininen-nappeja kun meidän vuokranantaja, Julia, soittaa ja sanoo että tulkaahan tytöt tänne alas, vien teidät syömään. Syötiin 3 ruokalajin illalliset italialaisessa. Savulohta, nami. Naurettiin ja juteltiin ja oli tosi kivaa.
Huomenna aamulla saa nukkua pitkään, koska oletan että semantiikan tuntia ei ole huomennakaan. Ja huomenna on salsatunti.
Ei hullumpi sadepäivä.
Aamulla ei kerrankin väsyttänyt kun heräsin ja nousin ylös tyytyväisenä joskin hytisevänä.
Kun pääsin yliopistolle, mulle sanottiin että luento oli peruttu. Myös Estherin tentti oli peruttu joten jäätiin kahvilaan syömään rauhassa aamupalaa (johon kuului vastapuristettu appelsiinimehu). Sitten kirjastoon lueskelemaan yks romantiikanaikainen artikkeli, viihdyttävä sellainen. Tänään sai lainata kirjoja pidemmäksi ajaksi (yleensä viikon laina) ja lainasin pari romaania espanjaksi ja takakansien perusteella ne on kiinnostavia.
Lehdistö-tunnilla ääneenlukeminen meni kerrankin kivasti :) 1800-luvun espanjaa, jesss.
Sitte löysin uuden yliopistoruokalan ja syötiin koko menu siellä Estherin ja jonkun sen ryhmäläisen kaa.
Syntaksin tunnilla, onnekseni, huomasin että puolet joukosta on yhtä pihalla ku minä. Eli mulla on vielä mahdollisuuksia päästä läpi. Ja paikalliset puhu mulle! Ne kysyi multa asioita!
Yhtäkkiä musta alko tuntua et mua tarkkaillaan... Käänsin päätä ikkunan suuntaan ja yks ruotsalainen kaveri Linus ilveili siel ikkunan takana... Purin kieltä ja yritin olla repeemättä. Ehkä tunnin päästä koin saman tunteen uudelleen, mut tällä kertaa siel oli kaks italialaista toveria vääntelemässä naamojaan, Maurizio ja Giovanni :P Ne oli siellä kiipeilykurssilla Grazalemassa.
Lähdin luennoilta, ja bussissa lauma enintään 5v lapsia puhui cadizia [eli huusi ja kiljui cadizia]!! Onko mitään söpömpää!?
Fruteriassa sain porkkanan ja retiisin kaupan päälle. Ne alkaa jo tunnistaa mut Las Brisas:ssa (: Melkoisen kokoisia retiisejä muuten.
Sit ku tulin väsyneenä himaan, mua odotti MUUMIKUOSINEN LAATIKKO! Ei mikä tahansa boksi vaan paketti Seijalta (tätini, äitin sisko). Fazerin sinistä, lämpimät sukat, ihanat valkoiset tumput ja REISSARIIIiii!!
No, olin saanu paketin auki, ja jutellut Seijan kanssa Skypellä ja mässyttänyt Estherin avustuksella ensimmisen pötkön Fazerin sininen-nappeja kun meidän vuokranantaja, Julia, soittaa ja sanoo että tulkaahan tytöt tänne alas, vien teidät syömään. Syötiin 3 ruokalajin illalliset italialaisessa. Savulohta, nami. Naurettiin ja juteltiin ja oli tosi kivaa.
Huomenna aamulla saa nukkua pitkään, koska oletan että semantiikan tuntia ei ole huomennakaan. Ja huomenna on salsatunti.
Ei hullumpi sadepäivä.
perjantai 14. joulukuuta 2007
Aika leikkiä taas lingvistiä
No niin, on taas aika leikkiä lingvistiä. Opiskelemassahan täällä Espanjan maalla kuitenkin ollaan periaatteessa. Siksi innostuinkin artikkelista, jonka saat esille klikkaamalla otsikkoa.
Parasta on sen aikaansaama keskustelu, jossa monet kertoilee kuinka niiden isoäidit sun muut on käyttäny rakennetta jo pitkään.
Toisekseen,
saksalaisilla on suuria ser ja estar-verbiongelmia. Oon ehkä mesonnu tästä aikaisemminkin, mutta en jaksa etsiä sitä merkintää jossa mahdollisesti mainitsin asiasta tarkistaakseni :P Juteltiin joskus asiasta niiden kanssa ja ne selittää aina että kun saksassa ei ole kuin yksi olla-verbi ja espanjassa on kolme, niin on hieman hankalaa. Eihän suomessakaan ole ja silti meillä kolmella menee ihan kivasti noiden verbien käyttö. Saksassa kuulemma open pedagogiset opinnot kestää 6kk, Suomessa vuoden... Oliskohan sillä asian kanssa jotakin tekemistä?
Ja kolmanneksi, kuuntelin kun kaksi brittityttöä istui bussissa ja jubasi nottinghamiksi (puheidensa perusteella sieltä, en oo ihan niin hyvä aksenttien tunnistaja vielä).
Juttelu oli huvittavaa. Joka toinen sana oli like ja mulla oli välillä hankaluuksia saada selville et mitä ne halus sanoa. Sit se toinen sano sille toiselle et "And he was like, you know, like that you know like" ja sit se toinen katto huuli pyöreenä ja sano että "No, actually I don't know" ja sitten ne repes ja naureskeli kippurassa. Ja englantiko sanastollisesti rikkain kieli maailmassa? (:
Jossain vaiheessa yksi jenkkityttö ihmetteli että eikö teillä suomessa "like" oo mitään sellasta "like" sanaa "like" jonka te voisitte "like" sanoo "like" joka väliin, "like" like? Vastasin että ei meil oikeen oo. Sitte totesin että olishan meillä niinku toi niinku jonka vois niinku sanoo niinku joka välissä jos niinku haluis, niinku.
Todettakoon myös että en olisi mitään ilman NetMot-sanakirjaa! Kiitos sen tekijöille.
Mä mikää lingvisti oo :D
Parasta on sen aikaansaama keskustelu, jossa monet kertoilee kuinka niiden isoäidit sun muut on käyttäny rakennetta jo pitkään.
Toisekseen,
saksalaisilla on suuria ser ja estar-verbiongelmia. Oon ehkä mesonnu tästä aikaisemminkin, mutta en jaksa etsiä sitä merkintää jossa mahdollisesti mainitsin asiasta tarkistaakseni :P Juteltiin joskus asiasta niiden kanssa ja ne selittää aina että kun saksassa ei ole kuin yksi olla-verbi ja espanjassa on kolme, niin on hieman hankalaa. Eihän suomessakaan ole ja silti meillä kolmella menee ihan kivasti noiden verbien käyttö. Saksassa kuulemma open pedagogiset opinnot kestää 6kk, Suomessa vuoden... Oliskohan sillä asian kanssa jotakin tekemistä?
Ja kolmanneksi, kuuntelin kun kaksi brittityttöä istui bussissa ja jubasi nottinghamiksi (puheidensa perusteella sieltä, en oo ihan niin hyvä aksenttien tunnistaja vielä).
Juttelu oli huvittavaa. Joka toinen sana oli like ja mulla oli välillä hankaluuksia saada selville et mitä ne halus sanoa. Sit se toinen sano sille toiselle et "And he was like, you know, like that you know like" ja sit se toinen katto huuli pyöreenä ja sano että "No, actually I don't know" ja sitten ne repes ja naureskeli kippurassa. Ja englantiko sanastollisesti rikkain kieli maailmassa? (:
Jossain vaiheessa yksi jenkkityttö ihmetteli että eikö teillä suomessa "like" oo mitään sellasta "like" sanaa "like" jonka te voisitte "like" sanoo "like" joka väliin, "like" like? Vastasin että ei meil oikeen oo. Sitte totesin että olishan meillä niinku toi niinku jonka vois niinku sanoo niinku joka välissä jos niinku haluis, niinku.
Todettakoon myös että en olisi mitään ilman NetMot-sanakirjaa! Kiitos sen tekijöille.
Mä mikää lingvisti oo :D
torstai 13. joulukuuta 2007
Yliopistolla II: Amor Amor Amor
(Katso "Yliopistolla" 15. marraskuuta 2007)
Jokaisessa koulussa on aina se yksi erottamaton pariskunta joka on aina yhdessä ja jonka kaikki aina tietää mutta vain harva tietää nimet. Se pari joka pussailee ja halailee aina milloin milläkin penkillä, ja sitten hävettää jos sattuu kolmanneksi pyöräksi samaan tilaan niiden kanssa, esim. aulaan tai kirjaston lukusaliin, vaikka ne ei edes näe muita kuin toisensa. Jos jomman kumman parista näkee yksin niin sitä automaattisesti miettii et missäköhän se toinen on ja sille puhutaan kuitenkin te-muodossa koska sitä ei oo totuttu näkemään yksilönä vaan puoliskona (: Koulun erottamaton pariskunta on aina joko tosi ärsyttävä tai tosi söpö.
Meidän tiedekunnassa tämä pari on kaksi espanjalaisen filologian opiskelijaa, kolmannen tai neljännen vuoden olettaisin. (Ollaan samalla pragmatiikan kurssilla.) Pojalla on tummat kikkarat hiukset ja tytölläkin olisi ellei sillä olis pitkiä lantiolle asti ulottuvia rastoja, joiden latvat on haalistunu auringossa. Ne on jotenki ihan saman näkösiä naamasta suklaasilmineen ja ne käy kesken ryhmätyön pössyttelemässä sisäpihalla. Tää pariskunta on super söpö. Niillä on sentään joku roti hellyydenosoituksissa julkisissa tiloissa.
Jokaisessa koulussa on aina se yksi erottamaton pariskunta joka on aina yhdessä ja jonka kaikki aina tietää mutta vain harva tietää nimet. Se pari joka pussailee ja halailee aina milloin milläkin penkillä, ja sitten hävettää jos sattuu kolmanneksi pyöräksi samaan tilaan niiden kanssa, esim. aulaan tai kirjaston lukusaliin, vaikka ne ei edes näe muita kuin toisensa. Jos jomman kumman parista näkee yksin niin sitä automaattisesti miettii et missäköhän se toinen on ja sille puhutaan kuitenkin te-muodossa koska sitä ei oo totuttu näkemään yksilönä vaan puoliskona (: Koulun erottamaton pariskunta on aina joko tosi ärsyttävä tai tosi söpö.
Meidän tiedekunnassa tämä pari on kaksi espanjalaisen filologian opiskelijaa, kolmannen tai neljännen vuoden olettaisin. (Ollaan samalla pragmatiikan kurssilla.) Pojalla on tummat kikkarat hiukset ja tytölläkin olisi ellei sillä olis pitkiä lantiolle asti ulottuvia rastoja, joiden latvat on haalistunu auringossa. Ne on jotenki ihan saman näkösiä naamasta suklaasilmineen ja ne käy kesken ryhmätyön pössyttelemässä sisäpihalla. Tää pariskunta on super söpö. Niillä on sentään joku roti hellyydenosoituksissa julkisissa tiloissa.
tiistai 11. joulukuuta 2007
+/- 0
Se siitä patterista. Se pitää outoa ääntä... sen kanssa ei siis voi nukkua. Ei voi laittaa korvatulppia koska muuten en herää herätyskellon sointiin. Kaikkeen tottuu?
Jess, Kirjallisuus ja lehdistö-tunnilla osoitin tänään olevani palikka, lukihäiriöinen, puhevikainen ja espanjantaidoton. Luettiin ääneen. Mä sain sellasen superpätkän 1800-luvun lopun espanjaa, jossa kuvailtiin porvariston vaatteita ja olemusta. En tunnistanu ehkä kun 2 sanaa koko sivulla (y & flamenco). Himmee määrä outoja vaatekappaleita joita en osaa suomeksikaan ja adjektiiveja joita ei oo käytetty enää 10 vuoteen :P Kiitti Calderón. Tähtihetkiä. Cordél = paula.
Jess, Kirjallisuus ja lehdistö-tunnilla osoitin tänään olevani palikka, lukihäiriöinen, puhevikainen ja espanjantaidoton. Luettiin ääneen. Mä sain sellasen superpätkän 1800-luvun lopun espanjaa, jossa kuvailtiin porvariston vaatteita ja olemusta. En tunnistanu ehkä kun 2 sanaa koko sivulla (y & flamenco). Himmee määrä outoja vaatekappaleita joita en osaa suomeksikaan ja adjektiiveja joita ei oo käytetty enää 10 vuoteen :P Kiitti Calderón. Tähtihetkiä. Cordél = paula.
maanantai 10. joulukuuta 2007
Patteri tuli taloon
May the heat be with you! Patteri tuli taloon! Me ollaan todella onnellisia yhdessä. Olemme erottamattomat. Mukavan lämmin huone. Nyt alkaa sellanen lukeminen että ei oo aivonystyrät ennen kokenu.
Cádizin jouluvalot on kivat. Myös paikoittain hieman mauttomat. Joulupukkeja, kyyhkyjä, joulukuusen palloja, sinisiä "puita", karkkikeppejä... Kuvia kansiossa Cadiz. Klikkaa vasemmalta.
Kello on nyt 00:36 enkä ole nähnyt kämppistä aamun jälkeen. Kun tulin luennoilta kotiin patteri kainalossa kuuden jälkeen, se oli vessassa ja lauloi. Ja toiletissa se on pysytellyt tiiviisti. Kysyin siltä tunti sitten että ootko ihan kunnossa, niin se sanoi että oon ihan just valmis. Mahtavaa (: Luulis tulevan jo nälkä tossa ajassa.
Cádizin jouluvalot on kivat. Myös paikoittain hieman mauttomat. Joulupukkeja, kyyhkyjä, joulukuusen palloja, sinisiä "puita", karkkikeppejä... Kuvia kansiossa Cadiz. Klikkaa vasemmalta.
Kello on nyt 00:36 enkä ole nähnyt kämppistä aamun jälkeen. Kun tulin luennoilta kotiin patteri kainalossa kuuden jälkeen, se oli vessassa ja lauloi. Ja toiletissa se on pysytellyt tiiviisti. Kysyin siltä tunti sitten että ootko ihan kunnossa, niin se sanoi että oon ihan just valmis. Mahtavaa (: Luulis tulevan jo nälkä tossa ajassa.
torstai 6. joulukuuta 2007
Oi maamme Suomi synnyinmaa...
Jee, hyvää itsenäisyyspäivää. Suomineito täytää 90v, naisen ikä.
Juhlistimme päivää juomalla Finlandia vodkat Barabass-baarissa.
Katselin just nettiteeveestä linnanjuhlia. Mulla on vähän ristiriitaiset mielipiteet tän perinteen suhteen. Se on niin kallista lystiä, et ne rahat vois oikeesti varmaan käyttää johonkin muuhunkin. Ilahdutin naapureita soittelemalla huilulla Finlandia-hymniä ja Sibeliusta.
Tänään on myös Espanjan perustuslain päivä! Siksi oli maisteltava myös espanjalaista kuohuviiniä. Onnea siis kumpaisellekin maalle. Tänään aikaisin nukkumaan.
Juhlistimme päivää juomalla Finlandia vodkat Barabass-baarissa.
Katselin just nettiteeveestä linnanjuhlia. Mulla on vähän ristiriitaiset mielipiteet tän perinteen suhteen. Se on niin kallista lystiä, et ne rahat vois oikeesti varmaan käyttää johonkin muuhunkin. Ilahdutin naapureita soittelemalla huilulla Finlandia-hymniä ja Sibeliusta.
Tänään on myös Espanjan perustuslain päivä! Siksi oli maisteltava myös espanjalaista kuohuviiniä. Onnea siis kumpaisellekin maalle. Tänään aikaisin nukkumaan.
keskiviikko 5. joulukuuta 2007
Paleleminen väsyttää
(Klikkaa otsikkoa)
Buuh, nyt on paleltu 24h/14 putkeen eikä loppua näy. Betoniseinät varaa itseensä lämpöä...tässä tapauksessa kylmyyttä uskomattomalla tavalla. On ihan mahdotonta opiskella himassa ku tärisee vaik on kaikki mitä vaatekaapista löyty kasattu päälle. Ja sormikkaat. Nii-in. En olis uskonu lokakuun lopulla biitsillä lojuessani että tässä paikassa vois palella näin.
Rasittavinta on et koska palelemiseen kuluu kauheesti energiaa, mua nukuttaa koko ajan. Nukahdan aina ku yritän lukee tai kattoo telkkarii, eli kun en tee mitään aktiivista kätösillään tai jaloillaan. Aamuisin on niin väsyny et edes tiibettiläisen munkin itsekurilla ei pääsis ylös.
Keho huutaa energiaa ja olen kehittänyt addiktion Kinder Maxeihin :P (Viva Belgia!)
Pesin pyykkiä sunnuntai-iltana. Ne ei oo vielkää kuivii. Akuutti sukkapula iskee.
Huomenna aion elää pelkällä ruisleivällä jota mulla on pakkasessa ja kajauttaa Mamme-laulun parvekkeelta. On myös Espanjan perustuslain päivä. Pitää bilettää kahden maan edestä, tästä tulee rankkaa :D
Buuh, nyt on paleltu 24h/14 putkeen eikä loppua näy. Betoniseinät varaa itseensä lämpöä...tässä tapauksessa kylmyyttä uskomattomalla tavalla. On ihan mahdotonta opiskella himassa ku tärisee vaik on kaikki mitä vaatekaapista löyty kasattu päälle. Ja sormikkaat. Nii-in. En olis uskonu lokakuun lopulla biitsillä lojuessani että tässä paikassa vois palella näin.
Rasittavinta on et koska palelemiseen kuluu kauheesti energiaa, mua nukuttaa koko ajan. Nukahdan aina ku yritän lukee tai kattoo telkkarii, eli kun en tee mitään aktiivista kätösillään tai jaloillaan. Aamuisin on niin väsyny et edes tiibettiläisen munkin itsekurilla ei pääsis ylös.
Keho huutaa energiaa ja olen kehittänyt addiktion Kinder Maxeihin :P (Viva Belgia!)
Pesin pyykkiä sunnuntai-iltana. Ne ei oo vielkää kuivii. Akuutti sukkapula iskee.
Huomenna aion elää pelkällä ruisleivällä jota mulla on pakkasessa ja kajauttaa Mamme-laulun parvekkeelta. On myös Espanjan perustuslain päivä. Pitää bilettää kahden maan edestä, tästä tulee rankkaa :D
sunnuntai 2. joulukuuta 2007
Big Bang
Ojalá que llueva café en el campo ...
Esther koki kauhunhetkiä yksin kotona puoli kolmen jälkeen aamuyöllä. Se kuuli superpamauksen ja kun se meni keittiöön katsomaan, se löysi mustan keittiön: kahvipannu (ei onneksi sellainen jossa on lasinen se osa johon kahvi tippuu) oli räjähtäny sinne ympäriinsä ja levittänyt sisältönsä huolellisesti ympäri valkoisia kaakeleita.
Menin aamulla keittiöön autuaan tietämättömänä... En oo eläessäni nähny niin paljon kahvinpuruja niin laajalla alueella (: Ollaan siivottu kuutisen tuntia keittiöö et saatais kahvit pois katosta, seinistä (ja laattojen väleistä), pesukoneesta, ovesta, ikkunoista, liesituulettimesta, lattialta, jääkaapista, kaapeista... Luulen et viel kymmenen vuoden päästäkin niitä pikku purusia löytyy jostain keittiön nurkasta muistona Big Bangista.
Esther totesi että nyt se alkaa kyllä juomaan pikakahvia tai teetä.
Esther koki kauhunhetkiä yksin kotona puoli kolmen jälkeen aamuyöllä. Se kuuli superpamauksen ja kun se meni keittiöön katsomaan, se löysi mustan keittiön: kahvipannu (ei onneksi sellainen jossa on lasinen se osa johon kahvi tippuu) oli räjähtäny sinne ympäriinsä ja levittänyt sisältönsä huolellisesti ympäri valkoisia kaakeleita.
Menin aamulla keittiöön autuaan tietämättömänä... En oo eläessäni nähny niin paljon kahvinpuruja niin laajalla alueella (: Ollaan siivottu kuutisen tuntia keittiöö et saatais kahvit pois katosta, seinistä (ja laattojen väleistä), pesukoneesta, ovesta, ikkunoista, liesituulettimesta, lattialta, jääkaapista, kaapeista... Luulen et viel kymmenen vuoden päästäkin niitä pikku purusia löytyy jostain keittiön nurkasta muistona Big Bangista.
Esther totesi että nyt se alkaa kyllä juomaan pikakahvia tai teetä.
Veo Veo
Veo veo
Qué es lo que ves?
Una cosita
Qué cosa es?
cheketechekete chekee chekete chekete che...
Ehdottomasti vuoden ykköshitti bilebiisi!
Qué es lo que ves?
Una cosita
Qué cosa es?
cheketechekete chekee chekete chekete che...
Ehdottomasti vuoden ykköshitti bilebiisi!
Iiik!
Kun se näki mut ekaa kertaa se tuijotti mua hetken suurilla ruskeilla silmillään. Hetkisen me vaan tuijotettiin toisiimme lamautuneina. En osannu odottaa mitään sellaista kun astuin sisään. Se oli ehkä vaan muutaman sekunnin katse mut se tuntui ainakin ikuisuudelta.
Sit se lähti mua kohti. Valot osui siihen valaisten sen koko tumman olemuksen selkeästi.
Mä hapuilin ympärilleni katseellani etsien pulloani. Jos siitä saisi apua sydämentykytyksiin. Löytyi.
Iiiik, torakka!!
Se oli mua vastassa eteisen vasemmassa seinässä kun tulin kotiin aamulla. Raukka sai niskaansa vähintään puolet torunta-ainepullon sisällöstä.
(Miten se on päässy 11. kerrokseen? Yäääk!)
Sit se lähti mua kohti. Valot osui siihen valaisten sen koko tumman olemuksen selkeästi.
Mä hapuilin ympärilleni katseellani etsien pulloani. Jos siitä saisi apua sydämentykytyksiin. Löytyi.
Iiiik, torakka!!
Se oli mua vastassa eteisen vasemmassa seinässä kun tulin kotiin aamulla. Raukka sai niskaansa vähintään puolet torunta-ainepullon sisällöstä.
(Miten se on päässy 11. kerrokseen? Yäääk!)
perjantai 30. marraskuuta 2007
Eeeviiivaaa Españaaa
Oon ollut vähän kipee, siispä töllö on ollu yks parhaista seuralaisista vapaa-ajalla. (Ei suinkaan "Lehdistö Francon aikana"-kirja jonka pitäis olla mun paras kaveri tällä hetkellä ja josta pitäis tehdä tiivistelmä, kriittinen essee sekä suullinen esitelmä parin saksalaisen ja yhden tsekin kanssa.)
Mulla näkyy 15 kanavaa. Kolme niistä on katsottavia. 4.-6.
Yhdellä luetaan 24h7 Taroteja. Sitten on ostoskanavan tapainen kanava. Andalucian sisäisiä kanavia on mielestäni 3 ja niiltä tulee perussetin lisäksi Andalucian sisäsiä uutisia tai Andalucian presidentin kysymystunti.
Yks mielenkiintoisimmista kanavista on viittomakielinen kanava. Sielt tulee ainaki dokkareita & uutisia ja aina sama nainen viittoo vasemmassa reunassa.
Espanjalaiset keskusteluohjelmat (lue:huuto-ohjelmat) on ihan omaa luokkaansa. Hassua kun kauniit ylilaitetut ja elegantit ihmiset puhuu toistensa päälle niin ettei juontajakaan pysy perässä missä mennään, saati sitten katsoja.
Perus jenkkisarjat jotka näkyy Suomessakin, valloittaa täälläkin... tosi dubattuna. Kaikki dubataan! CSI:t espanjaksi, nami. Los Simpson, ihan huonot dubbausäänet.
Onnenpyöräikävästä kärsivien kannttaa tulla Espanjaan. ¿Quiere comprar un vocal? Kyllä, olen katsonut Ruleta de Suertea ja muita sananarvausohjelmia, koska ne kehittää kielitaitoa :P
Espanjassa on ollu ilmassa viimeviikot yks konferenssi jossa kuningas Juan Carlos sanoi Hugo Chavezille "Miks et oo hiljaa?" kun se keskeytteli kun Zapatero, Espanjan pääministeri, puhui. Pitkä juttu. Googlaa (:
Mulla näkyy 15 kanavaa. Kolme niistä on katsottavia. 4.-6.
Yhdellä luetaan 24h7 Taroteja. Sitten on ostoskanavan tapainen kanava. Andalucian sisäisiä kanavia on mielestäni 3 ja niiltä tulee perussetin lisäksi Andalucian sisäsiä uutisia tai Andalucian presidentin kysymystunti.
Yks mielenkiintoisimmista kanavista on viittomakielinen kanava. Sielt tulee ainaki dokkareita & uutisia ja aina sama nainen viittoo vasemmassa reunassa.
Espanjalaiset keskusteluohjelmat (lue:huuto-ohjelmat) on ihan omaa luokkaansa. Hassua kun kauniit ylilaitetut ja elegantit ihmiset puhuu toistensa päälle niin ettei juontajakaan pysy perässä missä mennään, saati sitten katsoja.
Perus jenkkisarjat jotka näkyy Suomessakin, valloittaa täälläkin... tosi dubattuna. Kaikki dubataan! CSI:t espanjaksi, nami. Los Simpson, ihan huonot dubbausäänet.
Onnenpyöräikävästä kärsivien kannttaa tulla Espanjaan. ¿Quiere comprar un vocal? Kyllä, olen katsonut Ruleta de Suertea ja muita sananarvausohjelmia, koska ne kehittää kielitaitoa :P
Espanjassa on ollu ilmassa viimeviikot yks konferenssi jossa kuningas Juan Carlos sanoi Hugo Chavezille "Miks et oo hiljaa?" kun se keskeytteli kun Zapatero, Espanjan pääministeri, puhui. Pitkä juttu. Googlaa (:
maanantai 26. marraskuuta 2007
Marokossa, osa 4/4
MausteitaSellaisia perinteisiä kaapuja huppuineen käytti tosi moni, ja sit joillain nuorilla miehillä muuten länsimaiset vaatteet mut huivi kiedottu kaulaan. Kattelin et naisilla huppu ei ollu koskaan päässä vaan roikkui selässä. Ostin itsekin sellaisen kaavun. Joillain arabeilla on jotenki niin vahvat ja jalot kasvonpiirteet et hetkittäin tuntui kuin olisin eksynyt 1001 yön satuihin.
Kauppahallissa oli kaikkee mielenkiintoista: pättömiä kynittyjä kanoja sekä muita eläimiä roikkui katosta, maksoja, kiveksiä, hmmm ja kaikkea nannaa. Jos joku haluaa laihduttaa joulun jälkeen, niin pientä maksua vastaan voin lähettää kuvia jotka voi kiinnittää jääkaapin oveen.
Mukaan tarttui perinteinen teekannu ja teelasit, arabityyliset kengät, kaulakoru, berberien huilu ja minttukimppu. Sekin piti laittaa läpivalaisulaitteeseen tullissa ;) Lisäks ostin arabian kielistä musaa. Egyptiläinen artisti jonka musaa kuulin jossain kaupassa. Sit kysyin ranskantaitoisten avustuksella et kuka tää artisti on ja menin CD-bazariin sen nimen kanssa.
Käytiin mausteapteekissa. Opas kutsui sitä luonnonapteekiksi. Siellä joku esitteli meille mausteita ja öljyjä, mikä auttaa mihinkin vaivaan. Hierontaöljyjä, kasvovoiteita, tuoksuja, hassua huulipunaa joka oli puikossa vihreätä mut kun sitä laittoi iholle se muuttui punaiseksi sun muuta oli näytillä.
Vessat oli muuten useissa tapauksissa vain reikä lattiassa... Jalansijat oli.
Sade haittas menoa ehkä hiukan 2 ekana päivänä, koska se ei ollu mitään tihkuttelua, mutta kyllä me silti nähtiin ihan hyvin kaikkea. Mua harmitti se sade siksi et kaupungissa tuoksui vaan sade, eikä kaikki ne ihanat mausteet ja muut uudet tuoksut joita siellä olis kuivalla säällä. Vikana päivänä nekin tuli kuvioihin (:
Kuitenkin musta tuntuu et silloin kun oon nähny paljon erilaisia ihmisiä, katsonut mahdollisimman moniin mustiin silmiin ja saanut lapsen onnellisen hymyn, tai nähnyt naisryppään juttelemassa ja nauramassa, oon kokenu enemmän kuin jos oon nähny paljon paikkoja. Ihmiset on maa.
MuusikotMarokossa, osa 3/4: ruoka
Tangerissa joku mies nappas meidät mukaansa ja sanoi, et tulkaa tänne, näytän teille tosi hyvän ravintolan. Ei tarvi maksaa mulle mitään, jos ette tykkää niin ei haittaa. Mentiin mukaan ja käveltiin Tangerin Medinaan (wanha kaupunki siis).
Ruoka oli hyvää. 3 lajin ateria jälkkäreineen maksoi 10€. Ensin saatiin Harira-keittoa, joka on jonkinlaista kasviskeittoa, namii, maukasta sellaista! Sitten tuli pastilla, joka oli vähän kun kanacurrypasteija, jonka päällä oli kanelia ja tomusokeria. Se oli meidän kaikkien suosikkipöperö tällä reissulla. Pääruokana oli Cuscus: durumvehnää, kanaa, vihanneksia. Se oli tosi ihanaa kanssa. Ravintolassa oli myös marokkolaista musaa.
Mietittiin et varmaan kaikki maistuu niin ihanalta osaksi siksi et mausteet ja raaka-aineet on tuoreita ja osa varmasti ihan luomua.
Jälkkäriksi saatiin keksejä, jotka vaatimattomannäköisestä ulkomuodostaan huolimatta maistu tosi hyvältä. Vehnäjauhoa, sokeria ja jotakin muuta mystistä.
Minttuteestä kerroinkin jo edellisessä osassa. Se on niin ihanaa et ostin minttua mukaani siniovisesta kylästä ja huomenissa kun saan ostettua lisää vihreetä teetä aion lipitellä herkkua useemminkin.
Tanger on herkkupepun paratiisi: täynnä pieniä pipari/pralini/leivoskauppoja. Niiden yhteydessä oli usein kahvilakin. Piti maistella kaikkea pientä makeeta ja osteltiin aina yks jokaista laatua ja vahdeltiin ja vertailtiin :P Pieniä piparin ja praliinin sekoituksia oli ainakin satoja erilaisia. Erilaisia pähkinöitä oli käytetty paljon, sokeria tietty ja suklaata sekä marsipaania.
Ruoka oli hyvää. 3 lajin ateria jälkkäreineen maksoi 10€. Ensin saatiin Harira-keittoa, joka on jonkinlaista kasviskeittoa, namii, maukasta sellaista! Sitten tuli pastilla, joka oli vähän kun kanacurrypasteija, jonka päällä oli kanelia ja tomusokeria. Se oli meidän kaikkien suosikkipöperö tällä reissulla. Pääruokana oli Cuscus: durumvehnää, kanaa, vihanneksia. Se oli tosi ihanaa kanssa. Ravintolassa oli myös marokkolaista musaa.
Mietittiin et varmaan kaikki maistuu niin ihanalta osaksi siksi et mausteet ja raaka-aineet on tuoreita ja osa varmasti ihan luomua.
Jälkkäriksi saatiin keksejä, jotka vaatimattomannäköisestä ulkomuodostaan huolimatta maistu tosi hyvältä. Vehnäjauhoa, sokeria ja jotakin muuta mystistä.
Minttuteestä kerroinkin jo edellisessä osassa. Se on niin ihanaa et ostin minttua mukaani siniovisesta kylästä ja huomenissa kun saan ostettua lisää vihreetä teetä aion lipitellä herkkua useemminkin.
Tanger on herkkupepun paratiisi: täynnä pieniä pipari/pralini/leivoskauppoja. Niiden yhteydessä oli usein kahvilakin. Piti maistella kaikkea pientä makeeta ja osteltiin aina yks jokaista laatua ja vahdeltiin ja vertailtiin :P Pieniä piparin ja praliinin sekoituksia oli ainakin satoja erilaisia. Erilaisia pähkinöitä oli käytetty paljon, sokeria tietty ja suklaata sekä marsipaania.
Marokossa, osa 2/4: Chefchaoum
Tokana päivänä tehtiin retki ajassa taaksepäin, Chefchaoumin kylään.
Se on 600 metrin korkeudessa vuorilla. Pilvet roikkuivat raskaina vuorten ympärillä kun noustiin bussilla ylemmäs. Ensimmäinen asia mihin kiinnittää huomiota kun pääsee Chefchaoumiin ovat siniseksi maalatut ovet. Karkoittavat kuulemma hyttysiä.
Seikkailtiin vanhassa kaupungissa, eli Medinassa. Kadut oli ihan pikkuruisia ja mutkikkaita. Välissä oli portaita ja sinisiksi maalattuja seiniä. Kun kurkkasi ovenraosta sisään, näki käsityöläisiä kutomassa mattoja, kehräämässä, tekemässä nahkalaukkuja tai puutöitä pienen pienissä pajoissaan. Monessa ei edes ollut valoja.
Käytiin mattokaupassa ja meille esiteltiin kaikkia ihanan värisiä mattoja ja silkkihuiveja yms. Tosi taitavasti tehtyjä, jotkut kudottu kaksipuolisiksi: talvimatto ja kesämatto. Suurimmat ja hienoimmatkaan matot ja huivit ei maksanu yli 150€. Yksi mies osti vaimolleen kaiken mitä se halusi samalla kun joku myyjä yritti myydä meille opiskelijoille pienintä mattoa hintaan 25€.
Meidän opas oli kovaääninen ja hauska pieni mies jolla oli yksi hammas (alhaalla vasemmalla). Se veti koko ajan nenätupakkaa "Esnif Esnif, no drug" se sanoi ja hihitteli. Kylä oli niin sokkeloinen et sinne olis eksyny ilman opasta.
Mentiin perinteiseen marokkolaiseen ravontolaan syömään. Se oli ihanasti sisustettu kanssa. Tosi kotoisa. Katon maalipinta muistutti hiukan tippukiviluolan kattoa. Lattioilla ja seinillä oli isoja marokkolaisia mattoja. Kaasulämmittimet hohkasi ja se tuntui ihanalta koska ulkona satoi kaatamalla ja oli sika kylmä. Me (Outi, Tume, ja saksalaiset Maike & Peter) ei syöty, mut juotiin ihanaa minttuteetä, jota myös marokkolaiseksi viskiksi kutsutaan. Se on vihreetä teetä johon laitetaan paljon mintunlehtiä ja sokeria.
Meidän pöytä oli eristyksissä muista mukavassa nurkassa ja kun muut nukahti, mentiin Maiken kanssa juttelee yhden espanjalaisen parin kanssa ja ne käski syödä hedelmiä jotka niille tuotiin jälkkäriksi.
Kun ravintolan omistaja näki kuinka palelin, se toi mulle tuolin kaminan eteen ja näytti että istuhan siihen ja nosta jalat tohon.
Kylässä oli sauna! Iltapäivällä oli naistensauna ja illalla miesten vuoro. Hetken olin 101% varma että sujahdan huomaamattomasti sekaan.
Paluumatkalla oli taas melkoinen sää. Upeet jättikokoiset salamat valaisi taivasta. Bussi mutkitteli rankkasateessa vuoristoteillä ja välillä mietin, että oliskohan sittenkin turvallisempaa kävellä. Yhtäkkiä bussi hiljensi huomattavasti vauhtia ja näkyi poliisi, liejua ja autojono. Bussiin tulvi vähän vettä.
Ei jääty siihen vaan päästiin ihan hyvin eteenpäin, mutta hetkisen jänskätti.
Se on 600 metrin korkeudessa vuorilla. Pilvet roikkuivat raskaina vuorten ympärillä kun noustiin bussilla ylemmäs. Ensimmäinen asia mihin kiinnittää huomiota kun pääsee Chefchaoumiin ovat siniseksi maalatut ovet. Karkoittavat kuulemma hyttysiä.
Seikkailtiin vanhassa kaupungissa, eli Medinassa. Kadut oli ihan pikkuruisia ja mutkikkaita. Välissä oli portaita ja sinisiksi maalattuja seiniä. Kun kurkkasi ovenraosta sisään, näki käsityöläisiä kutomassa mattoja, kehräämässä, tekemässä nahkalaukkuja tai puutöitä pienen pienissä pajoissaan. Monessa ei edes ollut valoja.
Käytiin mattokaupassa ja meille esiteltiin kaikkia ihanan värisiä mattoja ja silkkihuiveja yms. Tosi taitavasti tehtyjä, jotkut kudottu kaksipuolisiksi: talvimatto ja kesämatto. Suurimmat ja hienoimmatkaan matot ja huivit ei maksanu yli 150€. Yksi mies osti vaimolleen kaiken mitä se halusi samalla kun joku myyjä yritti myydä meille opiskelijoille pienintä mattoa hintaan 25€.
Meidän opas oli kovaääninen ja hauska pieni mies jolla oli yksi hammas (alhaalla vasemmalla). Se veti koko ajan nenätupakkaa "Esnif Esnif, no drug" se sanoi ja hihitteli. Kylä oli niin sokkeloinen et sinne olis eksyny ilman opasta.
Mentiin perinteiseen marokkolaiseen ravontolaan syömään. Se oli ihanasti sisustettu kanssa. Tosi kotoisa. Katon maalipinta muistutti hiukan tippukiviluolan kattoa. Lattioilla ja seinillä oli isoja marokkolaisia mattoja. Kaasulämmittimet hohkasi ja se tuntui ihanalta koska ulkona satoi kaatamalla ja oli sika kylmä. Me (Outi, Tume, ja saksalaiset Maike & Peter) ei syöty, mut juotiin ihanaa minttuteetä, jota myös marokkolaiseksi viskiksi kutsutaan. Se on vihreetä teetä johon laitetaan paljon mintunlehtiä ja sokeria.
Meidän pöytä oli eristyksissä muista mukavassa nurkassa ja kun muut nukahti, mentiin Maiken kanssa juttelee yhden espanjalaisen parin kanssa ja ne käski syödä hedelmiä jotka niille tuotiin jälkkäriksi.
Kun ravintolan omistaja näki kuinka palelin, se toi mulle tuolin kaminan eteen ja näytti että istuhan siihen ja nosta jalat tohon.
Kylässä oli sauna! Iltapäivällä oli naistensauna ja illalla miesten vuoro. Hetken olin 101% varma että sujahdan huomaamattomasti sekaan.
Paluumatkalla oli taas melkoinen sää. Upeet jättikokoiset salamat valaisi taivasta. Bussi mutkitteli rankkasateessa vuoristoteillä ja välillä mietin, että oliskohan sittenkin turvallisempaa kävellä. Yhtäkkiä bussi hiljensi huomattavasti vauhtia ja näkyi poliisi, liejua ja autojono. Bussiin tulvi vähän vettä.
Ei jääty siihen vaan päästiin ihan hyvin eteenpäin, mutta hetkisen jänskätti.
Marokossa, osa 1/4
Marokko näytti meille märimmän puolensa.
Ensimmäiset 2 päivää, eli 2/3 matkasta satoi melkoisesti vettä. Tangerissa oli paljon kylmempi kuin Cádizissa. Varpaat oli märät suurimman osan ajasta ja ainokaisia kenkiä piti kuivailla Maiken hiustenkuivaajalla. Aluksi ei tuntunu siltä et olis ollu Afrikassa.
Marokko on perustuslaillinen monarkia ja sen kuningas on Mohammed VI. Pääministeri on Abbas El Fassi. Marokon pääkaupunki on Rabat ja rahayksikkö Dirham 1€ on noin 11DRH). Berberit asutti maata ennen kuin arabit tuli sinne 600-luvulla. Marokon lipussa on vihreä viisisakarainen tähti punaisella pohjalla.
Mentiin lautalla Tarifasta Tangeriin, matka kesti sellaiset 40min. Vatsalaukun sisältö tahtoi ulos raittiiseen ilmaan, koska sää oli tuulinen ja lautta suhteellisen pieni. Oltiin yötä hotellissa, jonka aula oli ihan mielettömän mageesti sisustettu ja siitä pääsi sellaiseen ikään kuin olohuoneeseen joka oli tosi koristeellinen ja täynnä polvenkorkuisia pöytiä ja tuoleja.
Tangerissa kolme suurta uskontoa (islam, juutalaisuus ja kristinusko) elää sopusoinnussa ja kaikki saa harjoittaa uskontoaan oppaan sanojen mukaan ihan rauhassa. Monet Tangerissa puhu sujuvasti ranskaa tai espanjaa ja usein pärjäsin espanjalla ihan hyvin. Joidenkin kanssa piti turvautua värikkääseen elekieleen.
Kauppiaat oli kovia myymään. Sotii mun luonnetta vastaan käyttäytyä väliinpitämättömästi ihmisiä kohtaan, varsinkin lapsia! Oli ihan kauheeta näyttää lapselle väliinpitämätöntä naamaa, mutta kun ei kaikkea voi ostaa... Pääsin tinkimään "arabikaapua" ostaessani oikeen huolella ja sain loppujen lopuksi kaavun 200DRH kun sen hinnaksi aluksi sanottiin 800. Mitään ei saa ilmaiseksi Marokossa (joo, paitsi yhden vessakäynnin) ja turisteilta osataan nyhtää kyllä rahat tosi taitavasti. En sano tätä tuomitsevaan äänensävyyn: marokkolaisen miehen minimipalkka on 300€ kuussa.
Kaduilla myytiin paljon piraattitavaraa. Outin Guccin kello pysyi kasassa melkein 6 tuntia ;) ja mun Kalvin Cleinin sukatkin koko päivän. Tumen kello on vielä toiminnassa ja eilisten tietojeni mukaan Lacosten paita myös ehjä.
To Be Continued...
Ensimmäiset 2 päivää, eli 2/3 matkasta satoi melkoisesti vettä. Tangerissa oli paljon kylmempi kuin Cádizissa. Varpaat oli märät suurimman osan ajasta ja ainokaisia kenkiä piti kuivailla Maiken hiustenkuivaajalla. Aluksi ei tuntunu siltä et olis ollu Afrikassa.
Marokko on perustuslaillinen monarkia ja sen kuningas on Mohammed VI. Pääministeri on Abbas El Fassi. Marokon pääkaupunki on Rabat ja rahayksikkö Dirham 1€ on noin 11DRH). Berberit asutti maata ennen kuin arabit tuli sinne 600-luvulla. Marokon lipussa on vihreä viisisakarainen tähti punaisella pohjalla.
Mentiin lautalla Tarifasta Tangeriin, matka kesti sellaiset 40min. Vatsalaukun sisältö tahtoi ulos raittiiseen ilmaan, koska sää oli tuulinen ja lautta suhteellisen pieni. Oltiin yötä hotellissa, jonka aula oli ihan mielettömän mageesti sisustettu ja siitä pääsi sellaiseen ikään kuin olohuoneeseen joka oli tosi koristeellinen ja täynnä polvenkorkuisia pöytiä ja tuoleja.
Tangerissa kolme suurta uskontoa (islam, juutalaisuus ja kristinusko) elää sopusoinnussa ja kaikki saa harjoittaa uskontoaan oppaan sanojen mukaan ihan rauhassa. Monet Tangerissa puhu sujuvasti ranskaa tai espanjaa ja usein pärjäsin espanjalla ihan hyvin. Joidenkin kanssa piti turvautua värikkääseen elekieleen.
Kauppiaat oli kovia myymään. Sotii mun luonnetta vastaan käyttäytyä väliinpitämättömästi ihmisiä kohtaan, varsinkin lapsia! Oli ihan kauheeta näyttää lapselle väliinpitämätöntä naamaa, mutta kun ei kaikkea voi ostaa... Pääsin tinkimään "arabikaapua" ostaessani oikeen huolella ja sain loppujen lopuksi kaavun 200DRH kun sen hinnaksi aluksi sanottiin 800. Mitään ei saa ilmaiseksi Marokossa (joo, paitsi yhden vessakäynnin) ja turisteilta osataan nyhtää kyllä rahat tosi taitavasti. En sano tätä tuomitsevaan äänensävyyn: marokkolaisen miehen minimipalkka on 300€ kuussa.
Kaduilla myytiin paljon piraattitavaraa. Outin Guccin kello pysyi kasassa melkein 6 tuntia ;) ja mun Kalvin Cleinin sukatkin koko päivän. Tumen kello on vielä toiminnassa ja eilisten tietojeni mukaan Lacosten paita myös ehjä.
To Be Continued...
torstai 22. marraskuuta 2007
Paketti Meksikosta
Ylläripylläri! Tulin kotiin ja pöydällä oli paketti Meksikosta!
Siivosin Estherin jäljet olkkarista jotta mahduin istumaan ja aukaisin paketin:
Suklaapääkallo ja sokeripääkallo!
Meksikossa on tapana askarrella ja syödä tollaisia Dia de los Muertos aikaan, päivän (ja yön) jonka tunnemme paremmin nimellä Halloween. Terveiset oli kaveriltani Arelyltä.
Niillä lukee otsassa mun nimi, voi vitsiiii!
Täällä on taas kauheen kylmä. Ilmankosteus on lähemmäs 80%. On huvittavaa ku yrittää hakea kapista lämmintä vaatetta ja kaikki kledjut on ihan kosteita. Kun ne pistää päälle on hetken entistä kylmempi.
Huomenna aamulla klo 6:15 on lähtö Marokkoon. Perjantaihan on muslimien pyhäpäivä, joten mikään ei oo Tangerissa auki. Hyvä näin, ei pääse kuluttaa rahojaan ja saa katsella rauhassa kaupunkia ja kukaan ei yritä tyrkyttää mitään kauppojen ovilla.
Kaikista mageinta olis käydä berberalueilla, mut uskon et jäädään kuitenkin Tangerin ympäristöön.
Besslama!
Siivosin Estherin jäljet olkkarista jotta mahduin istumaan ja aukaisin paketin:
Suklaapääkallo ja sokeripääkallo!
Meksikossa on tapana askarrella ja syödä tollaisia Dia de los Muertos aikaan, päivän (ja yön) jonka tunnemme paremmin nimellä Halloween. Terveiset oli kaveriltani Arelyltä.
Niillä lukee otsassa mun nimi, voi vitsiiii!
Täällä on taas kauheen kylmä. Ilmankosteus on lähemmäs 80%. On huvittavaa ku yrittää hakea kapista lämmintä vaatetta ja kaikki kledjut on ihan kosteita. Kun ne pistää päälle on hetken entistä kylmempi.
Huomenna aamulla klo 6:15 on lähtö Marokkoon. Perjantaihan on muslimien pyhäpäivä, joten mikään ei oo Tangerissa auki. Hyvä näin, ei pääse kuluttaa rahojaan ja saa katsella rauhassa kaupunkia ja kukaan ei yritä tyrkyttää mitään kauppojen ovilla.
Kaikista mageinta olis käydä berberalueilla, mut uskon et jäädään kuitenkin Tangerin ympäristöön.
Besslama!
keskiviikko 21. marraskuuta 2007
Un dia normal
Eilen satoi mielettömästi! Uutisissa sanottiin että poikkeuksellisen paljon. Oli myös niin kova tuuli että ei ollu mitään mahdollisuutta päästä eteenpäin rantakadulla, ja piti kävellä bussille rakennusten suojassa uuden Cádizin pääkatua pitkin. Parvekelasit tahtoi sisään lämpimään, ainakin ne helisi siihen malliin. Vesi ei pysynyt lammikkoina vaan tuuli lennätti sitä katuja pitkin jalankulkijoita päin. Jättiläisvaahtopäät löi rantaan.
Mitään muuta tavallisesta poikkeavaa ei osunut näköpiiriin Francon kuoleman vuosipäivänä.
Oltiin taas Tumen kanssa salsatunnilla. Pyörähdykset alkaa sujua ilman törmäilyä seiniin tai muihin tanssijoihin. Vaikka siis ensimmäinen asia joka sa lsasta tulee oppia on, että kaikki mokat on aina miehen syytä :P Mahtava tanssi.
Cadizlaisilla on ilmeisen hyvä tuuri. Täällä on tosi paljon skoottereita, ja kypäräpakko, mutta uskaltaudun väittämään että vain puolet käyttää kypärää eikä sakkolappusia silti rapsahtele. Kypäräpää tai ei, ajotyyli on melkoisen... no, rempseä. Katukuvassa yleinen muoti-ilmiö on kaulatuki, ja pääteltiin Outin kanssa, että tukien käyttäjät on kaatunu skootterilla.
Olen myös miettinyt tänään, miksi kämppikseni juoksentelee täällä kämpässä silloinkin kun sillä ei ole kiire. Se saattaa yhtäkkiä juosta keittiöön tai huoneeseensa, hakea jotakin ja pinkaista takaisin.
Espanjalaisten yksi lempi snacks rannalla tai töllöä katsellessa on pipas, auringonkukansiemenet. Olen hyvin vaikuttunut siitä miten nopeasti Esther saa kuoret auki ja siemenen suuhun. Pieniä ja viheliäisiä aukaista, miten ne voi olla niin suosittuja :) ?
Lähtö Marokkoon on perjantaina n. klo 7! En malta odottaa. Ansaitakseni matkan, olen opiskellut tänään ahkerasti ja yllätyksekseni ymmärtänyt jotakin espanjan kielisestä poliittisesta tekstistä.
Mitään muuta tavallisesta poikkeavaa ei osunut näköpiiriin Francon kuoleman vuosipäivänä.
Oltiin taas Tumen kanssa salsatunnilla. Pyörähdykset alkaa sujua ilman törmäilyä seiniin tai muihin tanssijoihin. Vaikka siis ensimmäinen asia joka sa lsasta tulee oppia on, että kaikki mokat on aina miehen syytä :P Mahtava tanssi.
Cadizlaisilla on ilmeisen hyvä tuuri. Täällä on tosi paljon skoottereita, ja kypäräpakko, mutta uskaltaudun väittämään että vain puolet käyttää kypärää eikä sakkolappusia silti rapsahtele. Kypäräpää tai ei, ajotyyli on melkoisen... no, rempseä. Katukuvassa yleinen muoti-ilmiö on kaulatuki, ja pääteltiin Outin kanssa, että tukien käyttäjät on kaatunu skootterilla.
Olen myös miettinyt tänään, miksi kämppikseni juoksentelee täällä kämpässä silloinkin kun sillä ei ole kiire. Se saattaa yhtäkkiä juosta keittiöön tai huoneeseensa, hakea jotakin ja pinkaista takaisin.
Espanjalaisten yksi lempi snacks rannalla tai töllöä katsellessa on pipas, auringonkukansiemenet. Olen hyvin vaikuttunut siitä miten nopeasti Esther saa kuoret auki ja siemenen suuhun. Pieniä ja viheliäisiä aukaista, miten ne voi olla niin suosittuja :) ?
Lähtö Marokkoon on perjantaina n. klo 7! En malta odottaa. Ansaitakseni matkan, olen opiskellut tänään ahkerasti ja yllätyksekseni ymmärtänyt jotakin espanjan kielisestä poliittisesta tekstistä.
sunnuntai 18. marraskuuta 2007
Kiipeilykurssi
Oli megamahtava viikonloppu! Kiipesin yllä olevaa kalliota, up we go!
Lauantaina vuokrattiin auto ja lähdettiin ajamaan Grazalemaan. Seikkailtiin ja patikoitiin lauantai ja mentiin illalla syömään. Kurssi oli sunnuntaina. Meitä oli n.15 Erasmusta: Suomi, Kreikka, Italia, Portugali, USA, Venäjä, Saksa... ja 2 espanjalaista.
Oltiin Erasmusporukalla Grazalemassa kiipeilykurssilla. Kuuden tunnin kurssi alkoi ihan perusasioista, tyyliin "tää on köysi". Oli ihan mieletöntä viettää koko päivä siellä vuorien keskellä sierralla, kiipeily oli haastavaa mut tosi kivaa. Hetkittäin sitä tunti itsensä niin pieneksi ja heikoksi, ja toisinaan taas ketteräksi kuin vuorikauris. Kaupungin hälinä oli poissa ja sää oli ihana. Aurinko lämmitti selkää. Uudestaan!
Käsivoimia on tällä hetkellä jäljellä nolla, ja sormissa voimaa vielä vähemmän. Kiva yrittää kirjoittaa huomenna luennoilla, kun opetustekniikka on sanelu. Taidan tehdä kandintyön kiipeilyvarustetermien kääntämisestä.
Tässä on meidän kurssin ohjaajat Pedro ja Manolo. Ihan mahtavia tyyppejä. Harrastavat kuulemma mieluummin laskeutumista korkeilta paikoilta alas (mikä sen lajin nimi on?) kuin kiipeilemistä. Hetkinen... Oliko se Pedro vai Pablo :P? Grazalema on 2200 asukkaan kylä, siellä ei ole mitään, mutta se on sympaattinen. Löydettiin me yksi disco ja yksi baari sekä kauppa. Kylässä oli ihan mielettömän kylmä! Siellä kuulemma myös sataa enemmän kuin muualla Espanjassa. Onneksi hostellihuoneissa oli patteri ja meille sattui sateettomat päivät. 2 hengen huone Casa de las Piedras-hostellissa oli 10€/yö! Halpa ku mikä ja huoneissa oli myös lavuaari ja pyyhkeet. Vessa ja suihku käytävällä.
http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana/GRAZALEMA/Kiipeilykurssi/
Olo on rentoutunut, vapautunut, uudistunut, tarmokas ja energinen, vaikka toisaalta oon niin puhki et tänä yönä nukuttaa Makoisasti isolla M:llä.
perjantai 16. marraskuuta 2007
Vaasan Ruispaloja!!!!!!!
Ihana ihana ihana äiti lähetti Vaasan Ruispaloja!!!
Maistuu ihan jumalaisilta! Postipoika toi paketin ihan kotiovelle asti ja hyvä etten pussannu sitä ku olin niin onnellinen. Paketissa oli myös sukkia ja suklaata. Kämppiskin sai osansa ruisleivästä, josta se on kuullut tarinaa viimeisen kuukauden aikana hyvin useasti. Se tykkäsi :D Nyt se haluaa tehdä selvää Fazerin Marjannesuklaalevystä.
Huomenna Grazalemaan seikkailemaan ja kiipeilykurssille. Kylä keskellä luonnonpuistoa.
http://www.andalucia.com/province/cadiz/grazalema/home.htm
Otan Ruispaloja evääksi :D
Maistuu ihan jumalaisilta! Postipoika toi paketin ihan kotiovelle asti ja hyvä etten pussannu sitä ku olin niin onnellinen. Paketissa oli myös sukkia ja suklaata. Kämppiskin sai osansa ruisleivästä, josta se on kuullut tarinaa viimeisen kuukauden aikana hyvin useasti. Se tykkäsi :D Nyt se haluaa tehdä selvää Fazerin Marjannesuklaalevystä.
Huomenna Grazalemaan seikkailemaan ja kiipeilykurssille. Kylä keskellä luonnonpuistoa.
http://www.andalucia.com/province/cadiz/grazalema/home.htm
Otan Ruispaloja evääksi :D
torstai 15. marraskuuta 2007
Yliopistolla
Yliopistolla on rento meininki... tietyissä asioissa.
Täytyy tunnustaa että nyt on opiskelumotivaatio melko matalalla muutamastakin syystä. Tarvisin nyt jonkun supermotivaattorin.
Ensinnäkin, useimpien luennoitsijoiden opetustyyli on ihan syvältä: sanelu tai monologi sellaiseen tahtiin ettei paikallisetkaan pysy perässä. Ei ehdi yhtään ajatella mitä kirjoittaa, rustata vaan kuin kone. Jos joutuu olee kerran pois luennolta, ei oo mitään mahdollisuutta saada mistään edellisen tunnin tietoja ellei joku, joka on saanut kaiken ylös, ystävällisesti lainaa muistiinpanojaan (kaipaan PowerPointeja).
Toisekseen, luennoitsijat ei valmistele luentojaan. Suuri osa lukee suoraan paperista (Niil on paperi! Miks niitä ei voi ladata jotain tiivistelmää Virtuaalikampukseen, kun sellainen on olemassa? Journalismi-kurssin luennoitsijat tekeekin niin.) Lisäksi musta tuntuu joskus et ne yrittää korvata huonoa opetusta antamalla kohtuuttomasti töitä kotiin. Yleisin tehtävätyyppi on "Lue tieteellinen artikkeli aiheesta X tyypiltä Y, tai kappale kirjasta, ja tee siitä tiivistelmä omilla mielipiteilläsi varustettuna." Jouluun mennessä mulla on kirjoitettavana 15 tiivistelmää!! (Joku antaa ihan varmasti vielä lisää.)
Kolmanneksi, niitä artikkeleita ja kirjoja joita pitäis lukea, on tosi hankala tai mahdoton saada käsiinsä. Ja mä kun luulin et se on Helsingin yliopistossa vaikeeta. Joskus luennoitsijat jättää epämääräisen läjän papereita kansioonsa copisteriaan, josta paperit voi sitten järjestellä suurinpiirtein numerojärjestykseen ja pyytää kopioijatyypiltä niistä kopiot. Kopioiminen ei oo ilmaista, 8 sivua makso 20c. Copisteriassa on lisäks aina melkoiset jonot, eli kopioita ei saa ainakaan silloin kun itselle sopii käydä kopioimassa.
Tällä menolla reputan ainakin semantiikan ja syntaksin.
Pilveä...
Ei oo mitenkään outoa, että luentojen välillä opiskelijat (ja henkilökunta) käy pihalla vähän pössyttelemässä... En tykkää ilmiöstä... Tunnen oloni tosi vaivautuneeksi (ja tylsäksi ku en haluu ees kokeilla).
No mutta kahvila on ihana! Ei sillä et se nyt olis kauheen viihtyisä tai et murkinat olis mitenkään luksusta. (Ikävä UniCaféta!) Mut henkilökunta on aivan ihanaa ja tosi rentoa. Ne tuntee jo Outin ja mut ja yks rupes näyttää mulle lompakossaan olevia kuvia perheestään. Tänään se sama mies sano että jää nyt juttelee ku ei ollu kiire, ja jäin juomaan kahviani siihen tiskille.
Lisäks on kiva et alkaa olee jo "moi-tuttuja". Paikallisiakin.
Pitää yrittää ajatella positiivisesti, että onpa ainakin on 2 tosi hyvää luennoitsijaa.
Kuvia yliopistolta:
http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana/CADIZ/Yliopistolla/
Huomenna on Francon kuoleman vuosipäivä. Madridissa luvassa mielenosoituksia. Mielenkiinnolla odotan millaista menoa Cádizissa on luvassa, vai onko menoa.
Täytyy tunnustaa että nyt on opiskelumotivaatio melko matalalla muutamastakin syystä. Tarvisin nyt jonkun supermotivaattorin.
Ensinnäkin, useimpien luennoitsijoiden opetustyyli on ihan syvältä: sanelu tai monologi sellaiseen tahtiin ettei paikallisetkaan pysy perässä. Ei ehdi yhtään ajatella mitä kirjoittaa, rustata vaan kuin kone. Jos joutuu olee kerran pois luennolta, ei oo mitään mahdollisuutta saada mistään edellisen tunnin tietoja ellei joku, joka on saanut kaiken ylös, ystävällisesti lainaa muistiinpanojaan (kaipaan PowerPointeja).
Toisekseen, luennoitsijat ei valmistele luentojaan. Suuri osa lukee suoraan paperista (Niil on paperi! Miks niitä ei voi ladata jotain tiivistelmää Virtuaalikampukseen, kun sellainen on olemassa? Journalismi-kurssin luennoitsijat tekeekin niin.) Lisäksi musta tuntuu joskus et ne yrittää korvata huonoa opetusta antamalla kohtuuttomasti töitä kotiin. Yleisin tehtävätyyppi on "Lue tieteellinen artikkeli aiheesta X tyypiltä Y, tai kappale kirjasta, ja tee siitä tiivistelmä omilla mielipiteilläsi varustettuna." Jouluun mennessä mulla on kirjoitettavana 15 tiivistelmää!! (Joku antaa ihan varmasti vielä lisää.)
Kolmanneksi, niitä artikkeleita ja kirjoja joita pitäis lukea, on tosi hankala tai mahdoton saada käsiinsä. Ja mä kun luulin et se on Helsingin yliopistossa vaikeeta. Joskus luennoitsijat jättää epämääräisen läjän papereita kansioonsa copisteriaan, josta paperit voi sitten järjestellä suurinpiirtein numerojärjestykseen ja pyytää kopioijatyypiltä niistä kopiot. Kopioiminen ei oo ilmaista, 8 sivua makso 20c. Copisteriassa on lisäks aina melkoiset jonot, eli kopioita ei saa ainakaan silloin kun itselle sopii käydä kopioimassa.
Tällä menolla reputan ainakin semantiikan ja syntaksin.
Pilveä...
Ei oo mitenkään outoa, että luentojen välillä opiskelijat (ja henkilökunta) käy pihalla vähän pössyttelemässä... En tykkää ilmiöstä... Tunnen oloni tosi vaivautuneeksi (ja tylsäksi ku en haluu ees kokeilla).
No mutta kahvila on ihana! Ei sillä et se nyt olis kauheen viihtyisä tai et murkinat olis mitenkään luksusta. (Ikävä UniCaféta!) Mut henkilökunta on aivan ihanaa ja tosi rentoa. Ne tuntee jo Outin ja mut ja yks rupes näyttää mulle lompakossaan olevia kuvia perheestään. Tänään se sama mies sano että jää nyt juttelee ku ei ollu kiire, ja jäin juomaan kahviani siihen tiskille.
Lisäks on kiva et alkaa olee jo "moi-tuttuja". Paikallisiakin.
Pitää yrittää ajatella positiivisesti, että onpa ainakin on 2 tosi hyvää luennoitsijaa.
Kuvia yliopistolta:
http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana/CADIZ/Yliopistolla/
Huomenna on Francon kuoleman vuosipäivä. Madridissa luvassa mielenosoituksia. Mielenkiinnolla odotan millaista menoa Cádizissa on luvassa, vai onko menoa.
keskiviikko 14. marraskuuta 2007
Cádiz City Girl
Olen jatkanut tänään cadizlaiseksi (= gaditana) opiskelemista.
Mielestäni ansaitsen arvosanaksi ainakin kasin. Mitä siis olen tehnyt ansaitakseni sen?
Maistoin Turrón de Cádiz! Se on leivoksen, pullan ja wienerin sekoitus, ison miehen kämmenen kokoinen möntti, jossa on varmaan ainakin marsipaania, se maistuu hyvin pitkälti siltä. Sisällä on jotakin punaista äitelää massaa.
Siinä mun näkemys turronista. Katsotaanpa mitä siinä oikeesti on...
En ole marsipaanin ystävä, joten en voi sanoa pitäneeni turron-kokemusta miellyttävänä. Ostin vain pienen palasen, mutta pyysin leipurilta jos saisin ottaa kuvan kokonaisesta. Se suostui sillä ehdola ettei ole itse mukana fotossa.
Once!
(= Organización Nacional de Ciegos Españoles)
Once-nimisiä kioskeja on joka kadunkulmassa. Niissä myydään selkeestikin arpoja. Ollaan monesti ajateltu ohi kävelessä että mahtaa olla maailman tylsin duuni...
Esther kertoi että arparahat menee sokeiden hyväksi, se on niin kuin lotto meillä Suomessa. Kiskoissa on töissä sokeitakin.
Fruteria
Astuin ekaa kertaa fruteriaan, hedelmä- ja vihanneskauppaan tossa ihan kotokulmilla. Kannattaa todellakin käydä hakemassa fruterioista salaattiainekset ja hedelmät, koska ne on jopa puolet halvempia kun kaupassa. Ostin kolme porkkanaa ja tomaattia sekä ananaksen hintaan 2,70. Kaupassa ananas yksistään maksaa 4 euroa ja kolme tomaattia reilun euron, porkkanat melkeen saman verran.
En ansaitse täyttä kymppiä koska en edelleenkään juo punaviiniä (musta se maistuu tynnyriltä ja siitä tulee mahtava migreeni...) tai Tinto de veranoa (punaviini+sitruunamehu+ Sprite) ja nypin katkaravut pois ruoasta mustekaloista ja simpukoista puhumattakaan.
Mielestäni ansaitsen arvosanaksi ainakin kasin. Mitä siis olen tehnyt ansaitakseni sen?
Maistoin Turrón de Cádiz! Se on leivoksen, pullan ja wienerin sekoitus, ison miehen kämmenen kokoinen möntti, jossa on varmaan ainakin marsipaania, se maistuu hyvin pitkälti siltä. Sisällä on jotakin punaista äitelää massaa.
Siinä mun näkemys turronista. Katsotaanpa mitä siinä oikeesti on...
- 6,700 Kg marsipaania (50% mantelia 50% sokeria)
- 1,5 Kg kolmen väristä kuivahedelmää
- 800 gr. enkelinhiuksia (siiderin/liköörin tapaiseen juomaan kastettuja jotain?)
- 800 gr keltuaista
- 200 gr lisää keltuaista
- 20 gr kanelia
- suulakkaa (jotain ohutta vohvelin tapaista?)
- bataattia
En ole marsipaanin ystävä, joten en voi sanoa pitäneeni turron-kokemusta miellyttävänä. Ostin vain pienen palasen, mutta pyysin leipurilta jos saisin ottaa kuvan kokonaisesta. Se suostui sillä ehdola ettei ole itse mukana fotossa.
Once!
(= Organización Nacional de Ciegos Españoles)
Once-nimisiä kioskeja on joka kadunkulmassa. Niissä myydään selkeestikin arpoja. Ollaan monesti ajateltu ohi kävelessä että mahtaa olla maailman tylsin duuni...
Esther kertoi että arparahat menee sokeiden hyväksi, se on niin kuin lotto meillä Suomessa. Kiskoissa on töissä sokeitakin.
Fruteria
Astuin ekaa kertaa fruteriaan, hedelmä- ja vihanneskauppaan tossa ihan kotokulmilla. Kannattaa todellakin käydä hakemassa fruterioista salaattiainekset ja hedelmät, koska ne on jopa puolet halvempia kun kaupassa. Ostin kolme porkkanaa ja tomaattia sekä ananaksen hintaan 2,70. Kaupassa ananas yksistään maksaa 4 euroa ja kolme tomaattia reilun euron, porkkanat melkeen saman verran.
En ansaitse täyttä kymppiä koska en edelleenkään juo punaviiniä (musta se maistuu tynnyriltä ja siitä tulee mahtava migreeni...) tai Tinto de veranoa (punaviini+sitruunamehu+ Sprite) ja nypin katkaravut pois ruoasta mustekaloista ja simpukoista puhumattakaan.
tiistai 13. marraskuuta 2007
Hissi
Täällä on mielenkiintoinen hissikulttuuri. Hisseistä oli paikalla alakerrassa vain yksi ja avasin sen oven samaan aikaan kotiin tulevalle naapurille. Hissejä on yhteensä neljä, 2 parittomiin kerroksiin ja 2 parillisiin. Naapuri kysyi: "Ai tuunko mä sun kanssa ylös?" Ihmettelin hetken ja mietin, että socorro, mitä se tollasta kyselee, kannattaisko nyt mennä äkkiä portaita vai.
Hissimatka sujui mutkattomasti ilman turhia jutusteluja, ja naapuri jäi seiskassa pois.
Muutaman kerran ton jälkeen erinäiset naapurit on kysyny: "Haittaisko sua jos mentäis samalla hissillä, kun meen vaan kolmoseen?" tai jotakin muuta vastaavaa.
Mitä tää oikeen on? Ihmiset pitävät outona hissin jakamista, mutta eivät esim. ruuan jakamista (eli maistelemista toisten lautasilta) - Ehkä nää haluaa välttää kiusallisia tilanteita kuten hiljaisia hetkiä, tai punastuneina katseita: "Mikä tuoksahtaa? En ainakaan mä... Mutta mitä jos muut luulee et se oon mä?"
Nyt suunnittelemaan matkaa Marokkoon ja sitten luennolle!!
Hissimatka sujui mutkattomasti ilman turhia jutusteluja, ja naapuri jäi seiskassa pois.
Muutaman kerran ton jälkeen erinäiset naapurit on kysyny: "Haittaisko sua jos mentäis samalla hissillä, kun meen vaan kolmoseen?" tai jotakin muuta vastaavaa.
Mitä tää oikeen on? Ihmiset pitävät outona hissin jakamista, mutta eivät esim. ruuan jakamista (eli maistelemista toisten lautasilta) - Ehkä nää haluaa välttää kiusallisia tilanteita kuten hiljaisia hetkiä, tai punastuneina katseita: "Mikä tuoksahtaa? En ainakaan mä... Mutta mitä jos muut luulee et se oon mä?"
Nyt suunnittelemaan matkaa Marokkoon ja sitten luennolle!!
maanantai 12. marraskuuta 2007
Juttuja
Estherin isä tuli työmatkallaan opastamaan meitä kaasupullonvaihdossa. Nyt voin sanoa olevani melkein espanjalainen kun kerran osaan vaihtaa sen. Ei tarvitse taas pariin kuukauteen käydä kylmässä suihkussa.
Suunnitellaan matkaa Marokkoon 23.11.-25.11. Kerätään porukkaa. Vähän syyhyttäis Meksikokin joulukuussa, löysin halvat liput 791€. Lähdetään Outin kanssa Etelä-Ranskaan käymään tammikuun alussa.
Olen myös miettinyt miksi kämppis kerää marmeladinappeja (vertaa voinappi, tiedäthän) jääkaappiin, vaikka se ei tykkää marmeladista ja sanoo aina pitävänsä tostadastaan, eli paahdetusta valkoisesta leivästä, tai croissantistaan voin kanssa. Nyt siellä on ainakin omenaa, persikkaa ja mansikkaa jo muutamat napit säilössä.
Laitoin kuvia kämpästä nettiin, eli tänne:
http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana/
Suunnitellaan matkaa Marokkoon 23.11.-25.11. Kerätään porukkaa. Vähän syyhyttäis Meksikokin joulukuussa, löysin halvat liput 791€. Lähdetään Outin kanssa Etelä-Ranskaan käymään tammikuun alussa.
Olen myös miettinyt miksi kämppis kerää marmeladinappeja (vertaa voinappi, tiedäthän) jääkaappiin, vaikka se ei tykkää marmeladista ja sanoo aina pitävänsä tostadastaan, eli paahdetusta valkoisesta leivästä, tai croissantistaan voin kanssa. Nyt siellä on ainakin omenaa, persikkaa ja mansikkaa jo muutamat napit säilössä.
Laitoin kuvia kämpästä nettiin, eli tänne:
http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana/
sunnuntai 11. marraskuuta 2007
Hyvää Isänpäivää!!
Hyvää isienpäivääää!! Ja besos isilleni Brorille Suomemmaahan.
Kaikki sarjat ja leffat dubataaaan! Haluun kuulla sarjat ja leffat alkuperäisellä kielellä ja tietää millainen ääni näyttelijöillä on!! Dubbaus tekee kaikesta niin luonnotonta. Ääninäyttelijöitä on luonnollisesti vaan kourallinen ja siks on tosi rasittavaa ku kaikissa leffoissa henkilöillä on aina samanlaiset äänet. Tän hetkisten tietojeni mukaan Cádizissa ei oo leffateatteria jossa kuulis alkuperäisiä versioita. Tossa alakerrassa on kyllä leffavuokraamo.
Jeeee, ei tuu lämmintä vettä (: Oli hiukkasen kylmä suihku eilen illalla. Kesällä se viel menettelee mut ei enää marraskuussa. Oon taistellu kaasupullon kanssa, mutta se ei edelleenkään halua tehdä lämmityslaitteen kanssa yhteistyötä.
Kaikki sarjat ja leffat dubataaaan! Haluun kuulla sarjat ja leffat alkuperäisellä kielellä ja tietää millainen ääni näyttelijöillä on!! Dubbaus tekee kaikesta niin luonnotonta. Ääninäyttelijöitä on luonnollisesti vaan kourallinen ja siks on tosi rasittavaa ku kaikissa leffoissa henkilöillä on aina samanlaiset äänet. Tän hetkisten tietojeni mukaan Cádizissa ei oo leffateatteria jossa kuulis alkuperäisiä versioita. Tossa alakerrassa on kyllä leffavuokraamo.
Jeeee, ei tuu lämmintä vettä (: Oli hiukkasen kylmä suihku eilen illalla. Kesällä se viel menettelee mut ei enää marraskuussa. Oon taistellu kaasupullon kanssa, mutta se ei edelleenkään halua tehdä lämmityslaitteen kanssa yhteistyötä.
Vuorokausirytmi?
Nyt on kyllä vuorokausirytmi niin sekasin ettei paremmasta väliä.
Arturo sai myytyä ainakin 3 lippua bileisiin. Oltiin Amfiteatro nimisessä paikassa. Oon melkeen varma et se kirjoitetaan noin. Cádizin yöelämän vaikutusvaltaisin mies heitti meidät himaan!
Huomenna, eli 6 tunnin päästä olis tarkoitus lähteä Puerto de Santa Mariaan. Katotaan pitääkö sänky liian tiukasti otteessaan vai saanko kiskottua itseni seikkailuun. Kämppäkin alkaa näyttää siltä kuin täällä olis räjähtäny pommi tai vähintään kymmenen pölypussia. Imuri olis aika mahtava kapine, mut sellaista ei oo. Ja läksyjä, niitä riittää.
Suuri uutinen oli tossa pari päivää sitten TV:ssä. Ñ on nyt virallisesti kirjain nettiosoitteissakin! Tuleekohan ääkkösten ja öökkösten vuoro joskus?
Arturo sai myytyä ainakin 3 lippua bileisiin. Oltiin Amfiteatro nimisessä paikassa. Oon melkeen varma et se kirjoitetaan noin. Cádizin yöelämän vaikutusvaltaisin mies heitti meidät himaan!
Huomenna, eli 6 tunnin päästä olis tarkoitus lähteä Puerto de Santa Mariaan. Katotaan pitääkö sänky liian tiukasti otteessaan vai saanko kiskottua itseni seikkailuun. Kämppäkin alkaa näyttää siltä kuin täällä olis räjähtäny pommi tai vähintään kymmenen pölypussia. Imuri olis aika mahtava kapine, mut sellaista ei oo. Ja läksyjä, niitä riittää.
Suuri uutinen oli tossa pari päivää sitten TV:ssä. Ñ on nyt virallisesti kirjain nettiosoitteissakin! Tuleekohan ääkkösten ja öökkösten vuoro joskus?
perjantai 9. marraskuuta 2007
Andalucialainen asiakaspalvelu
Jihuu, langaton netti saatiin toimimaan. Nyt voin datailla missä päin kotia vain ja miten päin vaan.
Mentiin eilen kämppiksen kanssa ruokakauppaan ja ostettiin koko kuukaudeksi tavaraa. Myyjä oli ihan varma että meillä on ainakin 5 lasta. Sit ku tuli maksun aika, mun kortti ei toiminu! En kantele viittäkymppiä käteisenä mukanani kovin usein, ja sitten mä latasin sille kaikki korttini tiskille, mutta ykskään ei toiminu. Kämppiksellä oli onneksi pennosia ja maksoin sille takasin. Kiitos Visa. Visa avaa tulevaisuuden.
Ostin housut toissapäivänä, mutta ne on rikki. Andalucialainen asiakaspalvelu on ainakin tähän mennessä ollut niin mielenkiintoista, että mua ei yhtään huvita mennä palauttamaan niitä. Ne luultavasti luo muhun taas niin hyytäviä katseita että vakuutun siitä että olen itse jotenkin syyllinen tuotteen viallisuuteen.
Ei oo mitenkään harvinainen näky että kassahenkilö juttelee kaikkien muiden kanssa paitsi sen asiakkaan jota palvelee: joko työkaverin, tai jonkun tutun asiakkaan kanssa samalla kun vetelee tavaroita. Luonnollisesti niitä tavaroita myös heitellään siinä hihnalla. Myyjä sanoo kiitos ehkä 2 kertaa kymmenestä ja katsoo silmiin kerran kuussa. Sit jos menee kysymään jotain vaikka vaatekaupassa, niin yleensä se ilme on sellanen et mitä hemmettii sä siihen tuut häiritsee mun kakshaarasten hiuksien etsimistä. Yks päivä mua tervehdittiin ruokakaupan kassalla:
"Moi, mikä meno?" Se oli keski-ikäinen nainen, hih.
Ravintoloissa yleensä haarukat, veitset ja lasit on lentäny tai paiskautunu siihen pöytään ja pullon kanssa saa taistella ihan itse jos haluaa sen auki. Espanjan oppikirjat antaa kyllä tääääysin väärän kuvan tästä elämästä. Välillä näyttääkin siltä, että työ on täällä ihmisille sellanen välttämätön paha, johon ei sen kummemmin kannata panostaa ja joka on vaan hoidettava jotenkin alta pois. Lisäks on muuten ollu sellasiakin tapauksia et on tärkeämpää vastata kännykkään ku tuoda asiakkaalle lasku, heh.
Haluan tulla tänne töihin myöhemmin, niin ei tarvitse mielistellä asiakaspalvelualoilla :D Mutta paremmat myynit puljuilla olis jos myyjät jaksais vähän tsempata.
Yks Arturo johon tutustuin sinä Malibuiltana (lue alkupäässä oleva blogimerkintä) tahtoo että myyn kaikille Erasmuksille lippuja sen bileisiin lauantaina. Luuleeko se oikeesti että kaikki 400 Erasmusta tuntee toisensa? On meitä jo ainakin 3 suomalaista menossa.
Mentiin eilen kämppiksen kanssa ruokakauppaan ja ostettiin koko kuukaudeksi tavaraa. Myyjä oli ihan varma että meillä on ainakin 5 lasta. Sit ku tuli maksun aika, mun kortti ei toiminu! En kantele viittäkymppiä käteisenä mukanani kovin usein, ja sitten mä latasin sille kaikki korttini tiskille, mutta ykskään ei toiminu. Kämppiksellä oli onneksi pennosia ja maksoin sille takasin. Kiitos Visa. Visa avaa tulevaisuuden.
Ostin housut toissapäivänä, mutta ne on rikki. Andalucialainen asiakaspalvelu on ainakin tähän mennessä ollut niin mielenkiintoista, että mua ei yhtään huvita mennä palauttamaan niitä. Ne luultavasti luo muhun taas niin hyytäviä katseita että vakuutun siitä että olen itse jotenkin syyllinen tuotteen viallisuuteen.
Ei oo mitenkään harvinainen näky että kassahenkilö juttelee kaikkien muiden kanssa paitsi sen asiakkaan jota palvelee: joko työkaverin, tai jonkun tutun asiakkaan kanssa samalla kun vetelee tavaroita. Luonnollisesti niitä tavaroita myös heitellään siinä hihnalla. Myyjä sanoo kiitos ehkä 2 kertaa kymmenestä ja katsoo silmiin kerran kuussa. Sit jos menee kysymään jotain vaikka vaatekaupassa, niin yleensä se ilme on sellanen et mitä hemmettii sä siihen tuut häiritsee mun kakshaarasten hiuksien etsimistä. Yks päivä mua tervehdittiin ruokakaupan kassalla:
"Moi, mikä meno?" Se oli keski-ikäinen nainen, hih.
Ravintoloissa yleensä haarukat, veitset ja lasit on lentäny tai paiskautunu siihen pöytään ja pullon kanssa saa taistella ihan itse jos haluaa sen auki. Espanjan oppikirjat antaa kyllä tääääysin väärän kuvan tästä elämästä. Välillä näyttääkin siltä, että työ on täällä ihmisille sellanen välttämätön paha, johon ei sen kummemmin kannata panostaa ja joka on vaan hoidettava jotenkin alta pois. Lisäks on muuten ollu sellasiakin tapauksia et on tärkeämpää vastata kännykkään ku tuoda asiakkaalle lasku, heh.
Haluan tulla tänne töihin myöhemmin, niin ei tarvitse mielistellä asiakaspalvelualoilla :D Mutta paremmat myynit puljuilla olis jos myyjät jaksais vähän tsempata.
Yks Arturo johon tutustuin sinä Malibuiltana (lue alkupäässä oleva blogimerkintä) tahtoo että myyn kaikille Erasmuksille lippuja sen bileisiin lauantaina. Luuleeko se oikeesti että kaikki 400 Erasmusta tuntee toisensa? On meitä jo ainakin 3 suomalaista menossa.
torstai 8. marraskuuta 2007
Surullista....
Kauhee juttu toi ammuskelu! Oon ihan järkyttyny täällä. Lehdissä lukee siitä täälläkin. Netissä se on El Paisin ulkomaansivujen etusivujuttu. Kauheeta miten jotkut ihmiset syystä tai toisesta täyttyy katkeruudella...
Osanottoni.
Osanottoni.
tiistai 6. marraskuuta 2007
Muutan telttaan
Olen suunnitellut hommaavani teltan ja perustavani kodin tuohon rannalle. Syy: sähkö on ihan törkeen kallista!! Kahden ekan kuukauden lasku tuli juuri ja se oli yli 50€!
Pelottavinta täs on se, että eihän mulla silloin edes ollut vielä nettiä, eli läppäri ei ollu koskaan päällä. Toisekseen, me ei silloin vielä lämmitetty. Meillä on hurjan tehokas halogeenipatteri joka päätettiin laitettiin vessaan suihkumukavuuden maksimoimiseksi.
Eli uusi osoitteeni siis luultavasti melko pian: Playa Victoria, la tienda (=teltta), Andalucía, Cádiz.
Kävin juuri maksamassa vuokran pankissa. Järkevin tapa on näemmä maksaa se siten, että nostaa rahat automaatista ja vie ne sitten pankkitiskille. Siten ei tule käsittelykuluja.
Jos selviän tästä migreenistä, meen illalla salsatunnille :D Oon rekrytoinut paljon vaihtareita mukaan.
Pelottavinta täs on se, että eihän mulla silloin edes ollut vielä nettiä, eli läppäri ei ollu koskaan päällä. Toisekseen, me ei silloin vielä lämmitetty. Meillä on hurjan tehokas halogeenipatteri joka päätettiin laitettiin vessaan suihkumukavuuden maksimoimiseksi.
Eli uusi osoitteeni siis luultavasti melko pian: Playa Victoria, la tienda (=teltta), Andalucía, Cádiz.
Kävin juuri maksamassa vuokran pankissa. Järkevin tapa on näemmä maksaa se siten, että nostaa rahat automaatista ja vie ne sitten pankkitiskille. Siten ei tule käsittelykuluja.
Jos selviän tästä migreenistä, meen illalla salsatunnille :D Oon rekrytoinut paljon vaihtareita mukaan.
lauantai 3. marraskuuta 2007
Flamencoa
Huomenta.
Eilen illalla olin ekaa kertaa elämässäni katsomassa flamencoa. Cádizin flamencokoulu esitti. Luulen, että nyt tiedän miltä useista ihmisistä tuntuu oopperassa. Se nainen huusi niin kauheasti ja sen ilme oli tosi kärsivä... Se kuuluu asiaan ja joidenkin mielestä se on just flamencon ihanuus. Mun mielestä se ei ollut kauheen miellyttävää katseltavaa, eikä kuunneltavaa.
Sitten tuli tanssija kuvioihin. Se tanssi tosi upeesti. Kun ei tarvinut katsella laulajien kärsiviä ilmeitä, esitys alkoi tuntua ihan miellyttävältä. Loppujen lopuksi lavalle nousi vanhempi nainen ja arkivaatteissa olevia nuoria ja alko oikeen kunnon show: kaikki improvisoi ja taputti eri rytmiä niin että taputtamisesta tuli yhtääkkiä oma taiteenlajinsa. Jokainen esitteli vuorollaan tanssitaitojaan ja muut taputti ja lauloi. Luulen et se vanhempi rouva oli flamenco-opettaja. Sillä oli karismaa, se oli toi valloittava.
Yllättäen jatkettiin siitä bilettämään. Mentiin Outin ja Tuomaksen kanssa yhden itävaltalaisen luokse. Siitä sitten Maleconiin, jesss, ja kun se meni kiinni, toiseen baariin. Tultiin aamun ekoilla busseilla himaan. Päädyttiin Tumen kanssa istuskelemaan tohon rannalle kahdeksan aikaan :D Olin kotona 8:15.
Stadionilta kuuluu taas möykkää. Katselen sivusilmällä Cádiz - Jérez -matsia telkkarista ja kuuntelen äänet ikkunasta (: Gooooooooooooooooool! 1-0
Go Cádiz!!!!!!
Eilen illalla olin ekaa kertaa elämässäni katsomassa flamencoa. Cádizin flamencokoulu esitti. Luulen, että nyt tiedän miltä useista ihmisistä tuntuu oopperassa. Se nainen huusi niin kauheasti ja sen ilme oli tosi kärsivä... Se kuuluu asiaan ja joidenkin mielestä se on just flamencon ihanuus. Mun mielestä se ei ollut kauheen miellyttävää katseltavaa, eikä kuunneltavaa.
Sitten tuli tanssija kuvioihin. Se tanssi tosi upeesti. Kun ei tarvinut katsella laulajien kärsiviä ilmeitä, esitys alkoi tuntua ihan miellyttävältä. Loppujen lopuksi lavalle nousi vanhempi nainen ja arkivaatteissa olevia nuoria ja alko oikeen kunnon show: kaikki improvisoi ja taputti eri rytmiä niin että taputtamisesta tuli yhtääkkiä oma taiteenlajinsa. Jokainen esitteli vuorollaan tanssitaitojaan ja muut taputti ja lauloi. Luulen et se vanhempi rouva oli flamenco-opettaja. Sillä oli karismaa, se oli toi valloittava.
Yllättäen jatkettiin siitä bilettämään. Mentiin Outin ja Tuomaksen kanssa yhden itävaltalaisen luokse. Siitä sitten Maleconiin, jesss, ja kun se meni kiinni, toiseen baariin. Tultiin aamun ekoilla busseilla himaan. Päädyttiin Tumen kanssa istuskelemaan tohon rannalle kahdeksan aikaan :D Olin kotona 8:15.
Stadionilta kuuluu taas möykkää. Katselen sivusilmällä Cádiz - Jérez -matsia telkkarista ja kuuntelen äänet ikkunasta (: Gooooooooooooooooool! 1-0
Go Cádiz!!!!!!
perjantai 2. marraskuuta 2007
11. kerros
Olikohan sittenkään hyvä idea muuttaa tänne ylimpään kerrokseen? Huipullahan tunnetusti tuulee... Täällä käy mieletön veto ja tuuli koko ajan. Tuuli mekastaa rakenteissa ja pitää mielenkiintoista ääntä. Äiti, lähetätkö mulle villasukat ja pilkkihaalarin yöpuvuksi?
Eilen klo 22:14 sain inspiraation ja muutin huoneessani huonekalujen järjestystä.
Taidan palata takaisin "Sensuuri espanjalaisessa lehdistössä Francon aikakaudella"-työn pariin...
Eilen klo 22:14 sain inspiraation ja muutin huoneessani huonekalujen järjestystä.
Taidan palata takaisin "Sensuuri espanjalaisessa lehdistössä Francon aikakaudella"-työn pariin...
torstai 1. marraskuuta 2007
Hällöween
Uusi kuu, samat kujeet! Kyllä huomaa et on marraskuu. Palelin yöllä mielettömästi. Ikkunastani vetää vaikka se on kiinni. Yöllä kaduilla näkyi paljon noitia, piruja, haltijoita ja muita olentoja. Näkyi myös merirosvo = Outi, ja Farao Tume I. Minä piruilin. Kuvia luvassa piakkoin.
Oltiin yhdellä belgialaisella tytöllä Tinellä naamiaisissa. Tutustuin Jeesukseen. Jesús on filosofi. Jesús kertoi meille kuinka hän on kaksi päivää sitten perinyt 2 miljoonaa € sekä asunnon tädiltään, jonka on tuntenut 15 minuutin ajan. Hän myös valaisi meitä siitä miltä tuntuu kun kukaan ei ymmärrä häntä ja kuinka hän on kirjoittanut 3 tohtorin väitöskirjaa isänsä ystäville. Vaatimaton tyyppi kaikin puolin.
Bileet oli tosi kansainväliset. Kolumbialainen, kreikkalaisia, italialaisia, saksalaisia, ranskalaisia, venäläinen, belgialainen, suomalaisia... Idefixillä saattaa olla kohta fani Kolumbiassakin!
Kävelin ruotsalaisen kanssa kotiin 6 kilometriä viideltä aamulla keskustellen järkeviä espanjaksi.
Oltiin tässä päivällä syömässä kiinalaisessa Estherin äitin, siskon (Irene) ja lapsuudenkaverin Violetan kanssa. Namia ruokaa ja ihan liikaa. (Nyt on myös outoja vatsanpuruja.) Olisin tahtonut puikot mutta ei niillä ollu (: Saatiin ruoan jälkeen lahjaksi vuoden 2008 seinäkalenterit, voin nyt sitten opiskella viikonpäivät kiinaksi.
Jatkettiin siitä kahville Paseo Maritimolle, rantakadulle. Ne on mukavaa sakkia ja puhuu ihanasti chiclanaa = naapurikylän murretta.
Keskusteltiin mm. Joulupukista, Cádizin karnevaaleista ja niiden koirasta.
tiistai 30. lokakuuta 2007
Lost in Semantics
Äh, koin kaksi vuoden turhauttavinta tuntia tänäaamuna!
En tajunnut semantiikan luennolla yhtään mitään! Hetkeks luultavasti unohdin jopa että mikä maa ja mikä valuutta?!
Ja mahtavaa, eikös sitte tossa äsken kun kävelin kotiin dösältä, semantiikan luennoitsija Grimaldi (nuori, ei muuten mitenkään pahan näköinen :)) tervehdi ja tule juttelemaan: "Ai asutko säkin täällä päin? Mites espanjan kanssa menee, ymmärrätkö hyvin?" Vastasin että niin, no onhan sitä tässä jo viitisen vuotta opiskeltu, et kyl se jotenki jo sujuu.
Hitsi! Nyt se luulee et oon opiskellu yliopistolla niin kauan ja et oon ihan palikka kun en oo saanu aikaiseksi mitään suurta.
"No mites sulla tuolla mun kurssilla menee, ymmärrätkö missä mennään jne jne.?" Vastasin takellellen että ei täs mitään ja tota joskus tajuun, joskus en... En osannu vastata mitää järkevää! Se on aina paha jos opettaja muistaa että on sen kurssilla... Tarvii olla tunnollisempi kun ei voi vaan piileskellä takarivissä.
Opettajilla on vastaanotot ("tuutorointitunnit") niin kuin Suomessakin, ja se muistutti ystävällisesti et jos on kysymyksii niin tervetuloa vaan kysymään.
Aion mennä nyt hukuttamaan suruni kämppiksen kokkaamaan keittoon, jossa on näemmä ainakin keitettyä kananmunaa, riisiä, perunaa, sipulia, porkkanaa ja kanalientä. Sherlockmaista päättelykykyä: pyyhkimättömällä tiskipöydällä on jäänteitä noista aineksista.
Onnellinen sattuma (?) tänään! Putkimiehet kävivät vihdoin ja korjasivat kaikki kämpän röörit siihen malliin ettei alanaapureiden enää tarvi elää sateessa.
En tajunnut semantiikan luennolla yhtään mitään! Hetkeks luultavasti unohdin jopa että mikä maa ja mikä valuutta?!
Ja mahtavaa, eikös sitte tossa äsken kun kävelin kotiin dösältä, semantiikan luennoitsija Grimaldi (nuori, ei muuten mitenkään pahan näköinen :)) tervehdi ja tule juttelemaan: "Ai asutko säkin täällä päin? Mites espanjan kanssa menee, ymmärrätkö hyvin?" Vastasin että niin, no onhan sitä tässä jo viitisen vuotta opiskeltu, et kyl se jotenki jo sujuu.
Hitsi! Nyt se luulee et oon opiskellu yliopistolla niin kauan ja et oon ihan palikka kun en oo saanu aikaiseksi mitään suurta.
"No mites sulla tuolla mun kurssilla menee, ymmärrätkö missä mennään jne jne.?" Vastasin takellellen että ei täs mitään ja tota joskus tajuun, joskus en... En osannu vastata mitää järkevää! Se on aina paha jos opettaja muistaa että on sen kurssilla... Tarvii olla tunnollisempi kun ei voi vaan piileskellä takarivissä.
Opettajilla on vastaanotot ("tuutorointitunnit") niin kuin Suomessakin, ja se muistutti ystävällisesti et jos on kysymyksii niin tervetuloa vaan kysymään.
Aion mennä nyt hukuttamaan suruni kämppiksen kokkaamaan keittoon, jossa on näemmä ainakin keitettyä kananmunaa, riisiä, perunaa, sipulia, porkkanaa ja kanalientä. Sherlockmaista päättelykykyä: pyyhkimättömällä tiskipöydällä on jäänteitä noista aineksista.
Onnellinen sattuma (?) tänään! Putkimiehet kävivät vihdoin ja korjasivat kaikki kämpän röörit siihen malliin ettei alanaapureiden enää tarvi elää sateessa.
Pakoilevat paikalliset
Halloweenin odotuksen kunniaksi teksti verhoutuu oranssiin ja mustaan.
Vertailen usein Huatuscoa ja Cádizia, Meksikon vaihtovuotta ja tätä. Eräs asia joka ainakin on oleellisesti erilaista on ihmisten avoimuus. Meksikossa tutustuin tosi moneen paikalliseen päivittäin. Täällä oon tutustunu pariin hassuun, kämppis mukaan luettuna.
Syitä on tietty tosi monia...Yksi on se, et Huatuscossa ei ollu muita ulkomaalaisia kuin mä. Siellä ei usein blondeja näkyny ja siksi olin tietysti tosi kiinnostava. Toisekseen, asuin perheissä enkä 'yksin' kuten täällä. Niiden kaverit oli mun kavereita. Täällä pelkästään yliopistolla on reilut 400 Erasmusta ja Cádizissa pyörii muutenkin paljon turisteja.
Varsinki espanjalaisessa filologiassa on sikana vaihtareita, välillä hieman ärsyttää et meitä on otettu niin paljon. Tänäänkin Kirjallisuus&journalismi-tunnilla paikalla oli pelkkiä Erasmuksia!! (Saksalaisia on tosiaan tosi paljon ja niitä vasta häiritseekin kun on maamiehiä joka paikassa ja siksi ei tule puhuttua niin paljon españaa.)
Mun parhaat kaverit täl hetkellä on Erasmuksia. Puhutaan yleensä espanjaa, ja kaikki on kielestä tosi kiinnostuneita - hyvä juttu. Vaihtareiden yhteisillä matkoilla ja tapaamisissa Meksikossa, kukaan ei halunnu puhuu espanjaa vaan aina piti jutella enkuksi.
Huonoksi onnekseni (?) pari paikallista joihin tutustuin heti ekoina päivinä ei oo yhtään mun tyyppisiä. Meillä ei ollut yhtään mitään yhteistä. Ne on...no... kapiaisia (: ja ikäeroa on melko paljon.
Mut hei, oon ollu täällä vasta alle pari kuukautta :D Vielä ainakin 8 jäljellä!
Vertailen usein Huatuscoa ja Cádizia, Meksikon vaihtovuotta ja tätä. Eräs asia joka ainakin on oleellisesti erilaista on ihmisten avoimuus. Meksikossa tutustuin tosi moneen paikalliseen päivittäin. Täällä oon tutustunu pariin hassuun, kämppis mukaan luettuna.
Syitä on tietty tosi monia...Yksi on se, et Huatuscossa ei ollu muita ulkomaalaisia kuin mä. Siellä ei usein blondeja näkyny ja siksi olin tietysti tosi kiinnostava. Toisekseen, asuin perheissä enkä 'yksin' kuten täällä. Niiden kaverit oli mun kavereita. Täällä pelkästään yliopistolla on reilut 400 Erasmusta ja Cádizissa pyörii muutenkin paljon turisteja.
Varsinki espanjalaisessa filologiassa on sikana vaihtareita, välillä hieman ärsyttää et meitä on otettu niin paljon. Tänäänkin Kirjallisuus&journalismi-tunnilla paikalla oli pelkkiä Erasmuksia!! (Saksalaisia on tosiaan tosi paljon ja niitä vasta häiritseekin kun on maamiehiä joka paikassa ja siksi ei tule puhuttua niin paljon españaa.)
Mun parhaat kaverit täl hetkellä on Erasmuksia. Puhutaan yleensä espanjaa, ja kaikki on kielestä tosi kiinnostuneita - hyvä juttu. Vaihtareiden yhteisillä matkoilla ja tapaamisissa Meksikossa, kukaan ei halunnu puhuu espanjaa vaan aina piti jutella enkuksi.
Huonoksi onnekseni (?) pari paikallista joihin tutustuin heti ekoina päivinä ei oo yhtään mun tyyppisiä. Meillä ei ollut yhtään mitään yhteistä. Ne on...no... kapiaisia (: ja ikäeroa on melko paljon.
Mut hei, oon ollu täällä vasta alle pari kuukautta :D Vielä ainakin 8 jäljellä!
sunnuntai 28. lokakuuta 2007
Bileeeet
Hei. Kello on seitsemän aamulla.
Tulin juuri kotiin.
Yksi tunti lisää bileaikaa tänä yönä.
Kämppis on tehnyt odotuttamisen maailmanennätyksen. Odotettiin sitä 3,5h kun se meikkasi ja laittautui!
Malecon on mun lempi baari tästä yöstä lähtien.
E se a Outi quer ser cá da malta,
tem de beber esse copo até ao fim, até ao fim,
e vai acima, vai abaixo, vai ao centro,
e bota abaixo, bota abaixo, bota abaixo...
Drink!
Tulin juuri kotiin.
Yksi tunti lisää bileaikaa tänä yönä.
Kämppis on tehnyt odotuttamisen maailmanennätyksen. Odotettiin sitä 3,5h kun se meikkasi ja laittautui!
Malecon on mun lempi baari tästä yöstä lähtien.
E se a Outi quer ser cá da malta,
tem de beber esse copo até ao fim, até ao fim,
e vai acima, vai abaixo, vai ao centro,
e bota abaixo, bota abaixo, bota abaixo...
Drink!
lauantai 27. lokakuuta 2007
Kämppis
Nyt täytyy kertoa vähän kämppiksestäni Estheristä, koska se on niin persoona. Se on tosi sulonen ja mukava tyyppi, mutta kuten sanottu, persoona.
Se on siis 25v. cádizlainen, joka opiskelee humanistisia aineita viidettä vuotta. Se käy nyt ilmeisesti neljättä vuotta uudelleen, ja kolmannen vuodenkin kurssit se on uusinut reputettuaan. Se tulee aina kotiin ja selittää tuohtuneena kuinka taas on tullut kauheasti tehtäviä ja esseitä ym. mutta oon nähnyt sen vaan kerran tekevän jotain niistä.
Aikaisemmista merkinnöistä voi lukea, kuinka se oli kerran melkeen koko päivän vessassa...
Estherillä on varmaan Andalucian toisiks kovin ja korkein ääni, vaikka se polttaa toooosi paljon. Onneksi ei enää sisällä niin usein...
Tällä hetkellä se kuuntelee mp3-soittimesta espanjankielistä rokkia (se kuuluu varsin hyvin tänne asti :D ) ja lauleskelee/kuiskailee/köhisee/lausuu runoa? Kuulostaa vähän aggressiiviselta välillä ja toisinaan sil on sellainen autuas hymy naamalla.
Tyttö sopisi Suomeen tosi hyvin, koska se pukeutuu mustaan ja tykkää pääkalloista, ketjuista ym. goottityylisestä ja se on keskimääräistä espanjalaista paljon ujompi.
Gaditana on ihan omissa maailmoissaan joskus, kuunteli musaa tai ei, ja hetken päästä taas ihan tässä.
Se sanoo aina ettei sillä ole kauheesti rahaa ja silti se haluaa ehdottomasti tarjota mulle mielestäni usein suklaata, hampurilaisen, taksimatkan (joka ei kyllä maksa kuin viitosen halusi sitten mihin päin Cádizia vaan) tms. Se suutahtaa jos sanon että ei kiitos, ei sun tarvi. Vastineeksi tarjoan sille sitten jotakin, jos ehdin tunkea rahani väliin, maksamisessa Esther on tosi nopee (:
Estherin 5 minuuttia on 45 min. Meillä alkaa luennot yhdeksältä, joten mentiin ekat 2 viikkoa yhdessä. Aiiina myöhässä. Mä olin valmis 8:15 ja sanoin että joko mentäis, ja kämppis sanoi: "Joo viiden minsan päästä oon valmis." tai "Oon jo valmis." Hassuinta on se, et se ei oo hoksannu et se on se jonka takia oltiin myöhässä. Yhtenä iltana sitten sanoin et lähden tästä lähtien aina 8:20 kotoa, niin se kommentoi jotain tyyliin: "Voi vitsi joo, meidän täytyy kyllä olla nopeampia ja herätä aikaisemmin."
Nyt olen alkau tekemään viileän rauhallisesti niin, et sanon 8:20 että olen nyt lähdössä, nähdään iltapäivällä. Se on yleensä siinä vaiheessa pesemässä hiuksia tms. ja sanoo: "Mäkin oon kyl nyt melkeen valmis."
Chica ei herää herätyskellon sointiin, vaan sen isä herättää sen soittamalla sille kännykkään. Yleensä se ei herää siihenkään, vaan mä meen koputtelee sitä olkapäälle: "Huomenta, Esther herää, kello on paljon ja sun puhelin soi." Yleensä se nukahtaa isänsä soiton jälkeen uudelleen ja mä herätän sen, koska en kehtaa jättää sitä nukkumaan tänne kun tiedän et sen pitäis olla luennoilla (lisäks se maksaa niistä 2000€ vuodessa!) Perjantaisin kun mulla ei ole luentoja, en ole ihan varma mitä täällä oikeen tapahtuu koska nukun, mut päivän ekan luennon se missaa useimmiten joka tapauksessa.
Señoritan aamiainen on kupillinen maitokahvia ja joku makea leivos. Kahvinkeittimet on täällä hieman erilaisia kuin kotona Suomessa. Keittimeen laitetaan vesi alaosaan, keskelle suodatinosaan kahvinpurut ja sitten yläosaan tulee kahvia kun kiehuva vesi höyrystyy ja nousee sinne purujen läpi. Kämppis on onnistunut polttamaan sormensa jo kaksi kertaa rakoille ottaessaan kahvipannua pois liedeltä. Mun käy sääliksi sitä kun sen sormet on ihan rakoilla. Molemmilla kerroilla irrotin sille jäätä pakastimen seinästä. Ostan kyllä sille joululahjaksi paksun hansikkaan. Se kaata myös yhtään liioittelematta joka kerta puruja tiskipöydälle ja kahvia pöydille (ensin tiskipöydälle ja sit keittiönpöydälle).
Aasinsiltana (=puente del burro :P ) kokkaukseen, se on niin sulonen kun se friteeraa ruokiaan, niin se on aina yhtä yllättynyt kun rasvaa roiskuu pitkin keittiötä, vaik se tapahtuu joka ikinen kerta. Silloin kun se innostuu siivoamaan ne pois, se siivoo tosi tehokkaasti.
Yhtenä päivänä se avautui mulle elämästään, kertoi nuoruudestaan kaikenlaista. Selitti sellaset ihmissuhdekuviot että mun pieni pää oli ihan kärrynpyörällä. Musta alkoi tuntua et mun teini-ikä oliki tosi tylsää aikaa, vaikka se mun mielestä on aina ollu varsin tapahtumarikasta.
Yks päivä se istui vaatekaapissaan ties kuinka kauan (ovet auki tosin) ja kuunteli musaa, tai siis luulen et se kuunteli musaa, en ole ihan varma.
perjantai 26. lokakuuta 2007
Naamakirja
Kiitos vaan niille jotka kutsu mut FaceBookiin. Nyt oon ihan koukussa. Kiitti vaan GRRR
Suosittelen lämpimästi.
Suosittelen lämpimästi.
FiestaFiesta
Viikonloppuni alkaa aina torstaina. Perjantaina mulla ei ole luentoja ennen ku vasta huhtikuussa. Siksi eilen olikin fiestaaaaaa (tai siis koska se on estänyt bileet että aamulla on luentoja...? :D ). Ensin oltiin meillä kansainvälisin joukoin ja sitten mentiin tossa melkeen alakerrassa olevaan baariin. Kun Suomessa keskiviikko on pikkulauantai, täällä se on torstai. Kun se Manila sulkeutui, jatkettiin jo kantapaikaksi muodostuneeseen Barabasiin.
Parhaat baarit on tääl kauheen pieniä ja yleensä niis on ihan mahdoton liikkua tai tanssia. Tuntuu ihan ku musakin olis kovemmalla. Lisäks miehet ei pääse lenkkareissa tai flipflopeissa sisään useisiin paikkoihin, pitää olla hienommat kengät. Mietittiin tosin et ku ne baarit on aina niin sillipurkkeja, et mitä välii sil on mitä on jalassa kun eihän siel edes näe toisten kenkiä.
Aiotaan Outin ja Tuomaksen kanssa lanseerata espanjaan verbit jumittaa ja bilettää. Kämppis, ruotsalainen ja saksalaisia ja pari italialaista on jo oppinu ne (: Ne on vaan niin mahtavia verbejä! Espanjankielisetkin jumittaa melko varmasti joskus ja varsinkin bilettää. Espanjalaistettuinahan nää kuuluu siis jumitar [humitar] ja biletar.
yo jumito/bileto
tú jumitas/biletas
él/ella/usted jumita/bileta
nosotros biletamos/jumitamos
vosotros jumitáis/ biletáis
ustedes jumitan/biletan
ellos jumitan/biletan
Oletko muuten huomannut, että suomen sana niin käy melkeen mihin tahansa väliin keskustelussa ja voi tarkoittaa melkeen mitä vaan ??
- Nii-in.
Parhaat baarit on tääl kauheen pieniä ja yleensä niis on ihan mahdoton liikkua tai tanssia. Tuntuu ihan ku musakin olis kovemmalla. Lisäks miehet ei pääse lenkkareissa tai flipflopeissa sisään useisiin paikkoihin, pitää olla hienommat kengät. Mietittiin tosin et ku ne baarit on aina niin sillipurkkeja, et mitä välii sil on mitä on jalassa kun eihän siel edes näe toisten kenkiä.
Aiotaan Outin ja Tuomaksen kanssa lanseerata espanjaan verbit jumittaa ja bilettää. Kämppis, ruotsalainen ja saksalaisia ja pari italialaista on jo oppinu ne (: Ne on vaan niin mahtavia verbejä! Espanjankielisetkin jumittaa melko varmasti joskus ja varsinkin bilettää. Espanjalaistettuinahan nää kuuluu siis jumitar [humitar] ja biletar.
yo jumito/bileto
tú jumitas/biletas
él/ella/usted jumita/bileta
nosotros biletamos/jumitamos
vosotros jumitáis/ biletáis
ustedes jumitan/biletan
ellos jumitan/biletan
Oletko muuten huomannut, että suomen sana niin käy melkeen mihin tahansa väliin keskustelussa ja voi tarkoittaa melkeen mitä vaan ??
- Nii-in.
keskiviikko 24. lokakuuta 2007
Valo
Sitten kun pääsen työelämään, aion opettaa andaluciaa! Oppilaat/opiskelijat säästyvät paljolta vaivalta. Opiskellaan vaan puolet kaikista sanoista ja ässiä ei luonnollisesti tarvitse opetella. Myöskin nimet ovat melko turhia, oppikirjojen dialogeissa nimet voiskin yliviivata ja muuttaa sanoiksi quillo tai quilla.
Innokkaimmat voivat aloittaa vaikka heti:
Quillo: Ola quilla queai ?
Quilla: Ola quillo queai?
Quillo: Vamohal cine a laosho
Quilla: Valo
Quillo2: Epere iotambievoy
Quilla: Tabie, po novemo alaoshomeocuartoaí
Quillo: Valo
Quillo2: Valo
=
Hola, quillo, que hay? (moi, poju, mites menee?)
Vamos a ir al cine a las ocho (mennään leffaan kahdeksalta)
Vale, hasta luego (selvä, nähdään myöhemmin)
Esperen, yo también voy (odottakaa, mäkin tuun)
Esta bien, pues, nos vemos a las ocho menos cuarto ahí (ok, no, nähdään sitten varttia vaille kahdeksan siellä)
Vale, hasta luego
Järjestäydyin. Kaikilla on yliopistolla sellainen tietynlainen kansio kainalossa eikä useimmiten reppua tai laukkua lainkaan. Koitan soluttautua joukkoon. Hommasin kansion. Sitä on sitte hyvä unohdella joka paikkaan sateenvarjon tavoin.
Tänään on satanut ja on viilee. Ihan outoa. Olin jo melkeen unohtanut miltä tällainen tuntuu. Hyvä päivä lukea pragmatiikkaa (lue: nukahtaa pragmatiikan muistiinpanojen päälle)
Innokkaimmat voivat aloittaa vaikka heti:
Quillo: Ola quilla queai ?
Quilla: Ola quillo queai?
Quillo: Vamohal cine a laosho
Quilla: Valo
Quillo2: Epere iotambievoy
Quilla: Tabie, po novemo alaoshomeocuartoaí
Quillo: Valo
Quillo2: Valo
=
Hola, quillo, que hay? (moi, poju, mites menee?)
Vamos a ir al cine a las ocho (mennään leffaan kahdeksalta)
Vale, hasta luego (selvä, nähdään myöhemmin)
Esperen, yo también voy (odottakaa, mäkin tuun)
Esta bien, pues, nos vemos a las ocho menos cuarto ahí (ok, no, nähdään sitten varttia vaille kahdeksan siellä)
Vale, hasta luego
Järjestäydyin. Kaikilla on yliopistolla sellainen tietynlainen kansio kainalossa eikä useimmiten reppua tai laukkua lainkaan. Koitan soluttautua joukkoon. Hommasin kansion. Sitä on sitte hyvä unohdella joka paikkaan sateenvarjon tavoin.
Tänään on satanut ja on viilee. Ihan outoa. Olin jo melkeen unohtanut miltä tällainen tuntuu. Hyvä päivä lukea pragmatiikkaa (lue: nukahtaa pragmatiikan muistiinpanojen päälle)
tiistai 23. lokakuuta 2007
Joulunamit
Joulukarkit on ollu ehkä jo noin viikon kaupoissa! Melkoisen aikaisinpa alkaa joka paikassa se hössötys. Suklaahylly toivottaa lähikaupassa SuperSolissa asioivan tervetulleeksi heti kun astuu ovesta sisälle... ja aina pitää valmistautua jo oven ulkopuolella spurttaamaan sen ohi mahdollisimman ripeesti ainakin viiskyt metriä.
maanantai 22. lokakuuta 2007
Raikkonen jee!
Jeeee, hyvä Räkä! Oikeesti mua ei kiinnosta pätkääkään Formula Ykköset eikä minkään muunkaan numeroiset moottoriurheilut, mutta pitäähän sitä nyt hieman suupieltä kohottaa jos suomalaisäijä komeilee kaikkien espanjalaisten lehtien kansissa shampanjapullo kourassa. "Ei kumpikaan, vaan Raikkonen" luki etusivulla ADN-lehdessä eilen. (Huomaa puuttuvat ääkköset ja öökköset.) Kuljeskelin lehti kainalossa koko päivän yliopistolla, koska tarvitsin sitä Espanjan journalismi-luennolle, ja muutama miespuolinen opiskelija katsahti muhun vihaisesti kun hehkuteltiin voittoa kahvilassa.
Avaakohan se muuten suutaan edes syödessä?
Mullakin on hieman voittajaolo :P Idefixillä on jo yksi cadizilainen fani, jesss!
Nyt täytyy alkaa ottamaan selvää mitä Espanjan lehdistössä tapahtui Francon aikana. Luennoitsijat antaa ihan laittoman paljon tehtävää himaan! Nyt tarvitaan mahdollisimman nopeasti joku EU-direktiivi säätämään jotakin rajaa tähän touhuun.
Ai niin, chicas, muistakaa sitten että panta on muuten espanjaksi el aro, että jos iskee paniikki ni tiäkkö siitä voi olla hyötyä siitä sanasta.
sunnuntai 21. lokakuuta 2007
Malibu
Viime viikon lauantaina istuttiin iltaa kaveriporukalla ravintola-baari Malibussa. Se on tossa rannalla ihan lähellä kämppääni. Ihan mahtava paikka: baaritiski kuin kioski keskellä rantaa, pöydät ja tuolit ulkona päivänvarjojen alla, aallot lyö rantaan ja hieno hiekka menee varpaiden väliin.
Kävi melkoinen tuuli ja siellä ei ollu kun meidän poppoo. Omistaja alkoi juttelemaan baaritiskin takaa, haitilainen lääkäri kuulemma. Yhtäkkiä se pisti pöytään shotit. Sanottiin et ei me kyl oikeestaan tilattu shotteja, mut se vastas että talo tarjoaa.
Kun lisää sakkia ei kuulunu ja ilta alkoi kääntyä yöksi, omistaja tarjosi kaikille vielä pari kierrosta drinkkejä. Loppujen lopuksi meitä oli jäljellä enää viisi bilehenkistä ja kaksi blokkaripoikaa,, jotka liitty meidän seuraan ku ei ollu töitä. Jossain vaiheessa ku tuuli alko käymään kylmäksi, se omistaja ilmoitti, että laittaa paikan kiinni: "Älkää siellä palelko, mä lähden nyt kotiin, voitte tulla tänne tiskin taakse ja laittaa luukut kiinni niin on tuulensuojaa, olkaa ihan rauhassa vaan, juokaa mitä haluatte noista avatuista pulloista, limua on jääkaapissa. "
Siellä me sitten istuskeltiin innoissamme aamun pikkutunneille saakka. Ihan mieletöntä!
Kävi melkoinen tuuli ja siellä ei ollu kun meidän poppoo. Omistaja alkoi juttelemaan baaritiskin takaa, haitilainen lääkäri kuulemma. Yhtäkkiä se pisti pöytään shotit. Sanottiin et ei me kyl oikeestaan tilattu shotteja, mut se vastas että talo tarjoaa.
Kun lisää sakkia ei kuulunu ja ilta alkoi kääntyä yöksi, omistaja tarjosi kaikille vielä pari kierrosta drinkkejä. Loppujen lopuksi meitä oli jäljellä enää viisi bilehenkistä ja kaksi blokkaripoikaa,, jotka liitty meidän seuraan ku ei ollu töitä. Jossain vaiheessa ku tuuli alko käymään kylmäksi, se omistaja ilmoitti, että laittaa paikan kiinni: "Älkää siellä palelko, mä lähden nyt kotiin, voitte tulla tänne tiskin taakse ja laittaa luukut kiinni niin on tuulensuojaa, olkaa ihan rauhassa vaan, juokaa mitä haluatte noista avatuista pulloista, limua on jääkaapissa. "
Siellä me sitten istuskeltiin innoissamme aamun pikkutunneille saakka. Ihan mieletöntä!
?
Kämppis on ollut vessassa kahdestatoista asti (kello on 14:25 Espanjan aikaa), olisikohan syytä huolestua? Sieltä kuuluu jotakin laulun tapaista, mutta kylvyssä se ei ole koska vedenlämmitin ei ole päällä ja koska se sanoi ennen toilettiin menoa, että lähden nyt käymään mun kotikylässä.
?
?
lauantai 20. lokakuuta 2007
Kaaosteoria on totta
Tähän asti kämpässä hajonneita asioita:
putkisto, ovikello, roskalaatikon kansi, vessan lamppu, parvekkeen ikkunan liitos, vaatekaapin oven lukko (wanhempi talo kun pitää olla vaatekaapissakin lukko), kuusi muovista pyykkipoikaa, ja pöytäliina. Melko hyvä saldo kolmelle viikolle, eikö vain? En onneksi ole itse ollut osallisena näiden rikkoutumiseen, huuh.
putkisto, ovikello, roskalaatikon kansi, vessan lamppu, parvekkeen ikkunan liitos, vaatekaapin oven lukko (wanhempi talo kun pitää olla vaatekaapissakin lukko), kuusi muovista pyykkipoikaa, ja pöytäliina. Melko hyvä saldo kolmelle viikolle, eikö vain? En onneksi ole itse ollut osallisena näiden rikkoutumiseen, huuh.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
