Äh, koin kaksi vuoden turhauttavinta tuntia tänäaamuna!
En tajunnut semantiikan luennolla yhtään mitään! Hetkeks luultavasti unohdin jopa että mikä maa ja mikä valuutta?!
Ja mahtavaa, eikös sitte tossa äsken kun kävelin kotiin dösältä, semantiikan luennoitsija Grimaldi (nuori, ei muuten mitenkään pahan näköinen :)) tervehdi ja tule juttelemaan: "Ai asutko säkin täällä päin? Mites espanjan kanssa menee, ymmärrätkö hyvin?" Vastasin että niin, no onhan sitä tässä jo viitisen vuotta opiskeltu, et kyl se jotenki jo sujuu.
Hitsi! Nyt se luulee et oon opiskellu yliopistolla niin kauan ja et oon ihan palikka kun en oo saanu aikaiseksi mitään suurta.
"No mites sulla tuolla mun kurssilla menee, ymmärrätkö missä mennään jne jne.?" Vastasin takellellen että ei täs mitään ja tota joskus tajuun, joskus en... En osannu vastata mitää järkevää! Se on aina paha jos opettaja muistaa että on sen kurssilla... Tarvii olla tunnollisempi kun ei voi vaan piileskellä takarivissä.
Opettajilla on vastaanotot ("tuutorointitunnit") niin kuin Suomessakin, ja se muistutti ystävällisesti et jos on kysymyksii niin tervetuloa vaan kysymään.
Aion mennä nyt hukuttamaan suruni kämppiksen kokkaamaan keittoon, jossa on näemmä ainakin keitettyä kananmunaa, riisiä, perunaa, sipulia, porkkanaa ja kanalientä. Sherlockmaista päättelykykyä: pyyhkimättömällä tiskipöydällä on jäänteitä noista aineksista.
Onnellinen sattuma (?) tänään! Putkimiehet kävivät vihdoin ja korjasivat kaikki kämpän röörit siihen malliin ettei alanaapureiden enää tarvi elää sateessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

1 kommentti:
HEY girl! Nyt mä löysin sun blogin! Hyvä juttu, jatka kirjoittamista! Lupaan lukea tätä säännöllisesti :)
Halit Japseista!
Lähetä kommentti