tiistai 30. lokakuuta 2007

Lost in Semantics

Äh, koin kaksi vuoden turhauttavinta tuntia tänäaamuna!
En tajunnut semantiikan luennolla yhtään mitään! Hetkeks luultavasti unohdin jopa että mikä maa ja mikä valuutta?!

Ja mahtavaa, eikös sitte tossa äsken kun kävelin kotiin dösältä, semantiikan luennoitsija Grimaldi (nuori, ei muuten mitenkään pahan näköinen :)) tervehdi ja tule juttelemaan: "Ai asutko säkin täällä päin? Mites espanjan kanssa menee, ymmärrätkö hyvin?" Vastasin että niin, no onhan sitä tässä jo viitisen vuotta opiskeltu, et kyl se jotenki jo sujuu.

Hitsi! Nyt se luulee et oon opiskellu yliopistolla niin kauan ja et oon ihan palikka kun en oo saanu aikaiseksi mitään suurta.

"No mites sulla tuolla mun kurssilla menee, ymmärrätkö missä mennään jne jne.?" Vastasin takellellen että ei täs mitään ja tota joskus tajuun, joskus en... En osannu vastata mitää järkevää! Se on aina paha jos opettaja muistaa että on sen kurssilla... Tarvii olla tunnollisempi kun ei voi vaan piileskellä takarivissä.

Opettajilla on vastaanotot ("tuutorointitunnit") niin kuin Suomessakin, ja se muistutti ystävällisesti et jos on kysymyksii niin tervetuloa vaan kysymään.

Aion mennä nyt hukuttamaan suruni kämppiksen kokkaamaan keittoon, jossa on näemmä ainakin keitettyä kananmunaa, riisiä, perunaa, sipulia, porkkanaa ja kanalientä. Sherlockmaista päättelykykyä: pyyhkimättömällä tiskipöydällä on jäänteitä noista aineksista.

Onnellinen sattuma (?) tänään! Putkimiehet kävivät vihdoin ja korjasivat kaikki kämpän röörit siihen malliin ettei alanaapureiden enää tarvi elää sateessa.

Pakoilevat paikalliset

Halloweenin odotuksen kunniaksi teksti verhoutuu oranssiin ja mustaan.

Vertailen usein Huatuscoa ja Cádizia, Meksikon vaihtovuotta ja tätä. Eräs asia joka ainakin on oleellisesti erilaista on ihmisten avoimuus. Meksikossa tutustuin tosi moneen paikalliseen päivittäin. Täällä oon tutustunu pariin hassuun, kämppis mukaan luettuna.


Syitä on tietty tosi monia...Yksi on se, et Huatuscossa ei ollu muita ulkomaalaisia kuin mä. Siellä ei usein blondeja näkyny ja siksi olin tietysti tosi kiinnostava. Toisekseen, asuin perheissä enkä 'yksin' kuten täällä. Niiden kaverit oli mun kavereita. Täällä pelkästään yliopistolla on reilut 400 Erasmusta ja Cádizissa pyörii muutenkin paljon turisteja.

Varsinki espanjalaisessa filologiassa on sikana vaihtareita, välillä hieman ärsyttää et meitä on otettu niin paljon. Tänäänkin Kirjallisuus&journalismi-tunnilla paikalla oli pelkkiä Erasmuksia!! (Saksalaisia on tosiaan tosi paljon ja niitä vasta häiritseekin kun on maamiehiä joka paikassa ja siksi ei tule puhuttua niin paljon españaa.)


Mun parhaat kaverit täl hetkellä on Erasmuksia. Puhutaan yleensä espanjaa, ja kaikki on kielestä tosi kiinnostuneita - hyvä juttu. Vaihtareiden yhteisillä matkoilla ja tapaamisissa Meksikossa, kukaan ei halunnu puhuu espanjaa vaan aina piti jutella enkuksi.

Huonoksi onnekseni (?) pari paikallista joihin tutustuin heti ekoina päivinä ei oo yhtään mun tyyppisiä. Meillä ei ollut yhtään mitään yhteistä. Ne on...no... kapiaisia (: ja ikäeroa on melko paljon.

Mut hei, oon ollu täällä vasta alle pari kuukautta :D Vielä ainakin 8 jäljellä!

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Bileeeet

Hei. Kello on seitsemän aamulla.
Tulin juuri kotiin.
Yksi tunti lisää bileaikaa tänä yönä.

Kämppis on tehnyt odotuttamisen maailmanennätyksen. Odotettiin sitä 3,5h kun se meikkasi ja laittautui!


Malecon on mun lempi baari tästä yöstä lähtien.

E se a Outi quer ser cá da malta,
tem de beber esse copo até ao fim, até ao fim,
e vai acima, vai abaixo, vai ao centro,
e bota abaixo, bota abaixo, bota abaixo...
Drink!

lauantai 27. lokakuuta 2007

Kämppis


Nyt täytyy kertoa vähän kämppiksestäni Estheristä, koska se on niin persoona. Se on tosi sulonen ja mukava tyyppi, mutta kuten sanottu, persoona.

Se on siis 25v. cádizlainen, joka opiskelee humanistisia aineita viidettä vuotta. Se käy nyt ilmeisesti neljättä vuotta uudelleen, ja kolmannen vuodenkin kurssit se on uusinut reputettuaan. Se tulee aina kotiin ja selittää tuohtuneena kuinka taas on tullut kauheasti tehtäviä ja esseitä ym. mutta oon nähnyt sen vaan kerran tekevän jotain niistä.

Aikaisemmista merkinnöistä voi lukea,
kuinka se oli kerran melkeen koko päivän vessassa...

Estherillä on varmaan Andalucian toisiks kovin ja korkein ääni, vaikka se polttaa toooosi paljon. Onneksi ei enää sisällä niin usein...

Tällä hetkellä se kuuntelee mp3-soittimesta espanjankielistä rokkia (se kuuluu varsin hyvin tänne asti :D ) ja lauleskelee/kuiskailee/köhisee/lausuu runoa? Kuulostaa vähän aggressiiviselta välillä ja toisinaan sil on sellainen autuas hymy naamalla.

Tyttö sopisi Suomeen tosi hyvin, koska se pukeutuu mustaan ja tykkää pääkalloista, ketjuista ym. goottityylisestä ja se on keskimääräistä espanjalaista paljon ujompi.

Gaditana on ihan omissa maailmoissaan joskus, kuunteli musaa tai ei, ja hetken päästä taas ihan tässä.

Se sanoo aina ettei sillä ole kauheesti rahaa ja silti se haluaa ehdottomasti tarjota mulle mielestäni usein suklaata, hampurilaisen, taksimatkan (joka ei kyllä maksa kuin viitosen halusi sitten mihin päin Cádizia vaan) tms. Se suutahtaa jos sanon että ei kiitos, ei sun tarvi. Vastineeksi tarjoan sille sitten jotakin, jos ehdin tunkea rahani väliin, maksamisessa Esther on tosi nopee (:

Estherin 5 minuuttia on 45 min. Meillä alkaa luennot yhdeksältä, joten mentiin ekat 2 viikkoa yhdessä. Aiiina myöhässä. Mä olin valmis 8:15 ja sanoin että joko mentäis, ja kämppis sanoi: "Joo viiden minsan päästä oon valmis." tai "Oon jo valmis." Hassuinta on se, et se ei oo hoksannu et se on se jonka takia oltiin myöhässä. Yhtenä iltana sitten sanoin et lähden tästä lähtien aina 8:20 kotoa, niin se kommentoi jotain tyyliin: "Voi vitsi joo, meidän täytyy kyllä olla nopeampia ja herätä aikaisemmin."
Nyt olen alkau tekemään viileän rauhallisesti niin, et sanon 8:20 että olen nyt lähdössä, nähdään iltapäivällä. Se on yleensä siinä vaiheessa pesemässä hiuksia tms. ja sanoo: "Mäkin oon kyl nyt melkeen valmis."

Chica ei herää herätyskellon sointiin, vaan sen isä herättää sen soittamalla sille kännykkään. Yleensä se ei herää siihenkään, vaan mä meen koputtelee sitä olkapäälle: "Huomenta, Esther herää, kello on paljon ja sun puhelin soi." Yleensä se nukahtaa isänsä soiton jälkeen uudelleen ja mä herätän sen, koska en kehtaa jättää sitä nukkumaan tänne kun tiedän et sen pitäis olla luennoilla (lisäks se maksaa niistä 2000€ vuodessa!) Perjantaisin kun mulla ei ole luentoja, en ole ihan varma mitä täällä oikeen tapahtuu koska nukun, mut päivän ekan luennon se missaa useimmiten joka tapauksessa.

Señoritan aamiainen on kupillinen maitokahvia ja joku makea leivos. Kahvinkeittimet on täällä hieman erilaisia kuin kotona Suomessa. Keittimeen laitetaan vesi alaosaan, keskelle suodatinosaan kahvinpurut ja sitten yläosaan tulee kahvia kun kiehuva vesi höyrystyy ja nousee sinne purujen läpi. Kämppis on onnistunut polttamaan sormensa jo kaksi kertaa rakoille ottaessaan kahvipannua pois liedeltä. Mun käy sääliksi sitä kun sen sormet on ihan rakoilla. Molemmilla kerroilla irrotin sille jäätä pakastimen seinästä. Ostan kyllä sille joululahjaksi paksun hansikkaan. Se kaata myös yhtään liioittelematta joka kerta puruja tiskipöydälle ja kahvia pöydille (ensin tiskipöydälle ja sit keittiönpöydälle).

Aasinsiltana (=puente del burro :P ) kokkaukseen, se on niin sulonen kun se friteeraa ruokiaan, niin se on aina yhtä yllättynyt kun rasvaa roiskuu pitkin keittiötä, vaik se tapahtuu joka ikinen kerta. Silloin kun se innostuu siivoamaan ne pois, se siivoo tosi tehokkaasti.

Yhtenä päivänä se avautui mulle elämästään, kertoi nuoruudestaan kaikenlaista. Selitti sellaset ihmissuhdekuviot että mun pieni pää oli ihan kärrynpyörällä. Musta alkoi tuntua et mun teini-ikä oliki tosi tylsää aikaa, vaikka se mun mielestä on aina ollu varsin tapahtumarikasta.

Yks päivä se istui vaatekaapissaan ties kuinka kauan (ovet auki tosin) ja kuunteli musaa, tai siis luulen et se kuunteli musaa, en ole ihan varma.

perjantai 26. lokakuuta 2007

Naamakirja

Kiitos vaan niille jotka kutsu mut FaceBookiin. Nyt oon ihan koukussa. Kiitti vaan GRRR
Suosittelen lämpimästi.

FiestaFiesta

Viikonloppuni alkaa aina torstaina. Perjantaina mulla ei ole luentoja ennen ku vasta huhtikuussa. Siksi eilen olikin fiestaaaaaa (tai siis koska se on estänyt bileet että aamulla on luentoja...? :D ). Ensin oltiin meillä kansainvälisin joukoin ja sitten mentiin tossa melkeen alakerrassa olevaan baariin. Kun Suomessa keskiviikko on pikkulauantai, täällä se on torstai. Kun se Manila sulkeutui, jatkettiin jo kantapaikaksi muodostuneeseen Barabasiin.
Parhaat baarit on tääl kauheen pieniä ja yleensä niis on ihan mahdoton liikkua tai tanssia. Tuntuu ihan ku musakin olis kovemmalla. Lisäks miehet ei pääse lenkkareissa tai flipflopeissa sisään useisiin paikkoihin, pitää olla hienommat kengät. Mietittiin tosin et ku ne baarit on aina niin sillipurkkeja, et mitä välii sil on mitä on jalassa kun eihän siel edes näe toisten kenkiä.

Aiotaan Outin ja Tuomaksen kanssa lanseerata espanjaan verbit jumittaa ja bilettää. Kämppis, ruotsalainen ja saksalaisia ja pari italialaista on jo oppinu ne (: Ne on vaan niin mahtavia verbejä! Espanjankielisetkin jumittaa melko varmasti joskus ja varsinkin bilettää. Espanjalaistettuinahan nää kuuluu siis jumitar [humitar] ja biletar.

yo jumito/bileto
tú jumitas/biletas
él/ella/usted jumita/bileta
nosotros biletamos/jumitamos
vosotros jumitáis/ biletáis
ustedes jumitan/biletan
ellos jumitan/biletan

Oletko muuten huomannut, että suomen sana niin käy melkeen mihin tahansa väliin keskustelussa ja voi tarkoittaa melkeen mitä vaan ??
- Nii-in.

keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Valo

Sitten kun pääsen työelämään, aion opettaa andaluciaa! Oppilaat/opiskelijat säästyvät paljolta vaivalta. Opiskellaan vaan puolet kaikista sanoista ja ässiä ei luonnollisesti tarvitse opetella. Myöskin nimet ovat melko turhia, oppikirjojen dialogeissa nimet voiskin yliviivata ja muuttaa sanoiksi quillo tai quilla.
Innokkaimmat voivat aloittaa vaikka heti:

Quillo: Ola quilla queai ?
Quilla: Ola quillo queai?
Quillo: Vamohal cine a laosho
Quilla: Valo
Quillo2: Epere iotambievoy
Quilla: Tabie, po novemo alaoshomeocuartoaí
Quillo: Valo
Quillo2: Valo
=
Hola, quillo, que hay? (moi, poju, mites menee?)
Vamos a ir al cine a las ocho (mennään leffaan kahdeksalta)
Vale, hasta luego (selvä, nähdään myöhemmin)
Esperen, yo también voy (odottakaa, mäkin tuun)
Esta bien, pues, nos vemos a las ocho menos cuarto ahí (ok, no, nähdään sitten varttia vaille kahdeksan siellä)
Vale, hasta luego

Järjestäydyin. Kaikilla on yliopistolla sellainen tietynlainen kansio kainalossa eikä useimmiten reppua tai laukkua lainkaan. Koitan soluttautua joukkoon. Hommasin kansion. Sitä on sitte hyvä unohdella joka paikkaan sateenvarjon tavoin.

Tänään on satanut ja on viilee. Ihan outoa. Olin jo melkeen unohtanut miltä tällainen tuntuu. Hyvä päivä lukea pragmatiikkaa (lue: nukahtaa pragmatiikan muistiinpanojen päälle)

tiistai 23. lokakuuta 2007

Joulunamit

Joulukarkit on ollu ehkä jo noin viikon kaupoissa! Melkoisen aikaisinpa alkaa joka paikassa se hössötys. Suklaahylly toivottaa lähikaupassa SuperSolissa asioivan tervetulleeksi heti kun astuu ovesta sisälle... ja aina pitää valmistautua jo oven ulkopuolella spurttaamaan sen ohi mahdollisimman ripeesti ainakin viiskyt metriä.

maanantai 22. lokakuuta 2007

Raikkonen jee!


Jeeee, hyvä Räkä! Oikeesti mua ei kiinnosta pätkääkään Formula Ykköset eikä minkään muunkaan numeroiset moottoriurheilut, mutta pitäähän sitä nyt hieman suupieltä kohottaa jos suomalaisäijä komeilee kaikkien espanjalaisten lehtien kansissa shampanjapullo kourassa. "Ei kumpikaan, vaan Raikkonen" luki etusivulla ADN-lehdessä eilen. (Huomaa puuttuvat ääkköset ja öökköset.) Kuljeskelin lehti kainalossa koko päivän yliopistolla, koska tarvitsin sitä Espanjan journalismi-luennolle, ja muutama miespuolinen opiskelija katsahti muhun vihaisesti kun hehkuteltiin voittoa kahvilassa.
Avaakohan se muuten suutaan edes syödessä?

Mullakin on hieman voittajaolo :P Idefixillä on jo yksi cadizilainen fani, jesss!

Nyt täytyy alkaa ottamaan selvää mitä Espanjan lehdistössä tapahtui Francon aikana. Luennoitsijat antaa ihan laittoman paljon tehtävää himaan! Nyt tarvitaan mahdollisimman nopeasti joku EU-direktiivi säätämään jotakin rajaa tähän touhuun.

Ai niin, chicas, muistakaa sitten että panta on muuten espanjaksi el aro, että jos iskee paniikki ni tiäkkö siitä voi olla hyötyä siitä sanasta.

sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Malibu

Viime viikon lauantaina istuttiin iltaa kaveriporukalla ravintola-baari Malibussa. Se on tossa rannalla ihan lähellä kämppääni. Ihan mahtava paikka: baaritiski kuin kioski keskellä rantaa, pöydät ja tuolit ulkona päivänvarjojen alla, aallot lyö rantaan ja hieno hiekka menee varpaiden väliin.

Kävi melkoinen tuuli ja siellä ei ollu kun meidän poppoo. Omistaja alkoi juttelemaan baaritiskin takaa, haitilainen lääkäri kuulemma. Yhtäkkiä se pisti pöytään shotit. Sanottiin et ei me kyl oikeestaan tilattu shotteja, mut se vastas että talo tarjoaa.

Kun lisää sakkia ei kuulunu ja ilta alkoi kääntyä yöksi, omistaja tarjosi kaikille vielä pari kierrosta drinkkejä. Loppujen lopuksi meitä oli jäljellä enää viisi bilehenkistä ja kaksi blokkaripoikaa,, jotka liitty meidän seuraan ku ei ollu töitä. Jossain vaiheessa ku tuuli alko käymään kylmäksi, se omistaja ilmoitti, että laittaa paikan kiinni: "Älkää siellä palelko, mä lähden nyt kotiin, voitte tulla tänne tiskin taakse ja laittaa luukut kiinni niin on tuulensuojaa, olkaa ihan rauhassa vaan, juokaa mitä haluatte noista avatuista pulloista, limua on jääkaapissa. "

Siellä me sitten istuskeltiin innoissamme aamun pikkutunneille saakka. Ihan mieletöntä!

?

Kämppis on ollut vessassa kahdestatoista asti (kello on 14:25 Espanjan aikaa), olisikohan syytä huolestua? Sieltä kuuluu jotakin laulun tapaista, mutta kylvyssä se ei ole koska vedenlämmitin ei ole päällä ja koska se sanoi ennen toilettiin menoa, että lähden nyt käymään mun kotikylässä.

?

lauantai 20. lokakuuta 2007

Kaaosteoria on totta

Tähän asti kämpässä hajonneita asioita:
putkisto, ovikello, roskalaatikon kansi, vessan lamppu, parvekkeen ikkunan liitos, vaatekaapin oven lukko (wanhempi talo kun pitää olla vaatekaapissakin lukko), kuusi muovista pyykkipoikaa, ja pöytäliina. Melko hyvä saldo kolmelle viikolle, eikö vain? En onneksi ole itse ollut osallisena näiden rikkoutumiseen, huuh.

Ei niistetä lauantaina


Tänään on ollut nuhainen lauantai.
Päätin kuitenkin että nyt pitää vähän turisteilla kun on kaunis sääkin. Tääl on edelleen 25C ja aurinkoista. Käveltiin Outin kanssa Keskiaikainen Cádiz -reitti.

Herkules kuulemma erotti Afrikan mantereen Euroopasta ja perusti Cádizin. Täältä lähdettiin Amerikan valloitukseen. Cádizissa myös hyväksyttiin Espanjan ensimmäinen perustuslaki.

Tänään tuli nähtyä amfiteatterin rauniot ja Cádizin kulta-aikaan eläneiden rikkaiden kauppiaiden taloja, joita restauroidaan kovaa vauhtia mm. hotelleiksi. Kierreltiin ihanilla pikkukaduilla, niitä tuolla vanhalla puolella riittää. Täällä on yks kaupunginosa jossa asuu perheitä joiden esi-isät on alkujaan vuokrannu talon jossa ne asuu, ja vuokrasopimukset on uusittu (ja uusitaan) aina kun uuden sukupolven on aika ottaa talo nimiinsä, mut vuokran hinta on pysyny samana. Niinpä jotkut maksaa asumisestaan vaan pari kymppi kuussa! (Miksi meille ei yliopiston asuntotoimistossa kerrottu paikasta (: ??)

Stadion on ihan tässä lähellä ja kuulostaa siltä että kotijoukkue pelaa vähintäänkin hengestään. Ihmiset laulaa ja huutaa hulluna huumassa... Kun kotijoukkue pelaa, pelin jälkeen on kuulemma aina bileet tuli sitte voitto kotiin tai ei.

perjantai 19. lokakuuta 2007

1kk 16 päivää



Enemmistön painostuksesta avasin blogin kuvablogin lisäksi (: Pilkkusäännöt on jo autuaasti unohtunu näiden kuuden Espanjaviikon aikana.
Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, fotoja saapi käydä katsastamassa osoitteessa http://s142.photobucket.com/albums/r96/Chicatana


Saavuin Cádiziin, lounaiseen Espanjaan, 18. syyskuuta 2007. Sitä ennen olin Sallan ja Outin kanssa kaksi viikkoa Madridissa, josta lennähdin pariksi päiväksi Sevillaan toisen Outin ja Tuomaksen kanssa.

Ensimmäinen projekti oli kämpän etsiminen. Asuttiin Outin kanssa yksillä kaverin kavereilla San Fernandossa kunnes löydettiin omat katot päiden ylle. Yliopiston asuntotoimistosta sai paperipinkat joissa oli kämppiksenhakuilmoituksia. Kun oltiin tarpeeksi monelle soiteltu ja juostu 30 asteen helteessä ympäri kaupunkia muutama päivä niin löytyi se oikea.

Asustan 11. kerroksessa Cádizin uudella puolella. Parvekkeelta näkee merelle ja hiekkarannalle on matkaa muutama askel... Yliopistolle hieman enemmän eli viitisen kilsaa. Se ei tunnu pahalta matkalta koska bussi menee rantakatua pitkin ja voi katsella välkehtivää merta koko matkan. Kämppikseni nimi on Esther, varsin mukava tyyppi. Pippurinen cadizlainen 25v. jolla on syvän tummanruskeat nappisilmät ja joka puhuu rempseää andaluciaa ja opiskelee humanistisia aineita (?).

Oudointa tässä asumisessa on se, et vesi lämmitetään kaasulla ja tietysti maisemat parvekkeelta. Lisäksi se et tää on täydellisesti kalustettu asumus - kuorintaveistä myöten. Myös se, et alakertaan kuulemma valuu meiltä vettä on mielenkiintoista. Putkimiehet on "yrittäny" korjata putkistoa viimeiset kolme viikkoa (lue: tehneet pikavisiitin silloin tällöin). Keskiviikkona piti tehdä viimeiset korjaukset, mut miekkoset ei koskaan saapunu... Nyt on perjantai eikä ne oo vastannu mun puheluihin. Alakerran naapureilla nousee kohta vuokra kun saavat uima-altaan kämppäänsä.

Espanjalaisen filologian opiskelu on hauskaa mut kurssit haastavia. Pragmatiikkaa, semantiikkaa, murremaantiedettä, kirjallisuutta, tutustumista espanjalaiseen journalismiin, espanjalaisen kirjallisuuden ja elokuvan suhteeseen jne. Psykolingvistiikkaa ja syntaksia ym.
Jotkut opettajat puhuu ihan mielettömän nopeesti ja epäselvästi andaluciaa, joka on varsin erilaista kuin se espanja mitä espanjantunnilla opiskellaan. Niin, opettajat sanelee ja opiskelijat kirjoittaa. Antavat myös ihan sikana tehtäviä kotiin.

Saksalaiset aikoo valloittaa Cádizin. Kaikilla kursseilla on puolet saksalaisia. En oo vielä kunnolla tutustunu paikallisiin koulussa, mut jubaillu muutaman kanssa.
Yliopiston edessä on ihana vihreä puisto (Parque Genovés) jonne voi mennä lueskelemaan tai muuten vaan käyskentelemään luentojen välillä.

Bileitä on viikon jokaiselle päivälle! Joka päivä saa mailia tai flyerin käteen että Erasmusbileet Nahussa, tai UlaUlassa, tai Timbressä, tai missä lie. Varmasti vaikuttava näky kun 400 Erasmusta vyöryy aamuisin luennoille naama valkoisena ja haukotellen (: Tämä viikko on täytynyt rauhoittua kun iski kauhee nuhakuume.

Huomenna tutustumaan keskiaikaiseen Cádiziin!


Viva España!


Tästä alkaa tarina Erasmus-vuodesta.