Mielestäni ansaitsen arvosanaksi ainakin kasin. Mitä siis olen tehnyt ansaitakseni sen?
Maistoin Turrón de Cádiz! Se on leivoksen, pullan ja wienerin sekoitus, ison miehen kämmenen kokoinen möntti, jossa on varmaan ainakin marsipaania, se maistuu hyvin pitkälti siltä. Sisällä on jotakin punaista äitelää massaa.
Siinä mun näkemys turronista. Katsotaanpa mitä siinä oikeesti on...
- 6,700 Kg marsipaania (50% mantelia 50% sokeria)
- 1,5 Kg kolmen väristä kuivahedelmää
- 800 gr. enkelinhiuksia (siiderin/liköörin tapaiseen juomaan kastettuja jotain?)
- 800 gr keltuaista
- 200 gr lisää keltuaista
- 20 gr kanelia
- suulakkaa (jotain ohutta vohvelin tapaista?)
- bataattia
En ole marsipaanin ystävä, joten en voi sanoa pitäneeni turron-kokemusta miellyttävänä. Ostin vain pienen palasen, mutta pyysin leipurilta jos saisin ottaa kuvan kokonaisesta. Se suostui sillä ehdola ettei ole itse mukana fotossa.
Once!
(= Organización Nacional de Ciegos Españoles)
Once-nimisiä kioskeja on joka kadunkulmassa. Niissä myydään selkeestikin arpoja. Ollaan monesti ajateltu ohi kävelessä että mahtaa olla maailman tylsin duuni...
Esther kertoi että arparahat menee sokeiden hyväksi, se on niin kuin lotto meillä Suomessa. Kiskoissa on töissä sokeitakin.
Fruteria
Astuin ekaa kertaa fruteriaan, hedelmä- ja vihanneskauppaan tossa ihan kotokulmilla. Kannattaa todellakin käydä hakemassa fruterioista salaattiainekset ja hedelmät, koska ne on jopa puolet halvempia kun kaupassa. Ostin kolme porkkanaa ja tomaattia sekä ananaksen hintaan 2,70. Kaupassa ananas yksistään maksaa 4 euroa ja kolme tomaattia reilun euron, porkkanat melkeen saman verran.
En ansaitse täyttä kymppiä koska en edelleenkään juo punaviiniä (musta se maistuu tynnyriltä ja siitä tulee mahtava migreeni...) tai Tinto de veranoa (punaviini+sitruunamehu+ Sprite) ja nypin katkaravut pois ruoasta mustekaloista ja simpukoista puhumattakaan.
4 kommenttia:
Hellou cadizlainen! Aika tylyltä kuulostaa asiakaspalvelu sielläpäin! Täällä on sitten tasan erilainen meininki, siis aivan täysin! Asiakas on niin kunkku kuin olla jo voi ja työntekijät tekevät ihan mitä vain, jotta asiakas tuntisi olonsa hyväksi ja toki ostaisi jotain. Se on joskus kyllä tosi ärsyttävää, mutta mielummin otan sellaista kohtelua vastaan kuin EVVK-palvelua. Jeesh, mutta hyvältä muuten kuulostaa sun seikkailut. Ei ole vielä koti-ikävä? Mulla on joskus, kun on niiiiin outoa enkä osaa vielä kieltä, mutta ikävät kyllä laantuu nopiaan kun pääsee taas jonnekin vuorille seikkailemaan ja saa sushia lautaselle. :) Olin KIOTOSSA viime vloppuna, se oli ihan huippureissu. Säkin olet Marokkoon näemmä menossa, coool! Pidä lippu korkealla ja halit Japseista!
Viel ei oo ikävä (: Johtuu varmaan siitä et näistä kahdesta suomalaisesta, jotka on täällä mun lisäksi, on tullu ystäviä, siispä niiden kanssa voi vaihtaa kokemuksia ja kiroilla suomeksi silloin tällöin.
Äippä lupas lähettää ruisleipää täl viikolla!
Sua on ikävä! Pidä ittes Jonnana.
Abrazos!
Almeriassa aikoinaan turronit eivät olleet aivan noin koreita. Ne oli kääräisty valkoiseen paperiin, jossa luki pienellä tekstillä jokin jouluvärssy ja ingredientes. Vähän hirvitti, kun rasvana oli manteca de cerdo. Hyviltä ne kyllä maistuivat, ainakin jos tykkää mantelimössöistä. Mahtoiko tuo sianrasva kuulua paikalliseen perinteeseen, tai sitten nykyreseptit ovat antaneet periksi vegetaristien valtaannousulle.
Turron de Cádiz on vissiin ihan tän alueen oma versio. Turroneita on jos jonkin makuisia ja muotoisia. Mun suosikki on yllättäen suklaacrispy...jota koitan olla ostamatta liian usein (:
Lähetä kommentti