Juhannus! Hyvää sitä.
Riikan kaverin tuomaa mansikkasiideriä maisteltiin tunteella. Oltiin Ellen kattoterassilla grillaamassa Pohjoismaalaisin voimin. Hirveä määrä ruotsalaisia joka puolella :P
Kaikista mageinta oli kuitenkin tämä:
Omistaja on Riikan kaveri ja mentiin ihmettelemään serpienteä. Ihana ihana olento! En oo ennen pelänny käärmeitä mut sen jälkeen kun se puri mua niin vähän hirvittää. Sit se omistaja sanoi et "Voi ei anteeks anteeks, se ei oo koko tänä 8 vuonna ku mulla on ollu se purru ketään. Nyt otat sen uudelleen syliin ettet saa mitää käärmepelkoa." Ei huvittanu pätkääkään ja tunsin kuinka se aisti mun pelon. Sillä ei ollu myrkkyhampaita. Kuulemma ainoa tunnettu pythonlaji jolla ei oo niitä. Se on tosi vahva eläin, pelkkää lihasta. Se tuntui kivalta niskassa ja kädessä, tosi pehmeä, hiukan ehkä niljakas mutta vähän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
Voi miten hurjaa! Olit tainnut hiukkasen sitä mansikkaa maistella kun moiseen leikkiin uskaltauduit!! ;-)
Meidän juhannustarinassa ei ollut käärmeitä, mutta hyvää meininkii silti - krokettia, grillinestettä ja neljän päivän kitarajamit kaverin vanhempien kauniissa puutarhassa keskellä turkuu...
Eiks oo ihana!?! HEi, ei mulla ollu ku yks pullo. En ole suomalainen: uskallan tehdä paljon asioita ihan selvin päin kuten puhua, laulaa ja leikkiä käärmeiden kanssa ;)
Kuulostaa ihanalta jussilta tuo sinun!! Tuun sun kaa kitarajamittelee 8.8. :D
Lähetä kommentti