Kesäkuu. Vika kuu. Se eletään täysillä muistiinpanopinon alle hautautuneena.
Asiaan. Espanjalaisten päivä pyörii ruoka-aikojen ympärillä. Aamuhan ei ole kahteentoista asti, vaan "Buenos días" sanotaan ruoka-aikaan saakka ja sitten alkaa iltapäivä ja "Buenas tardes". Noche, yö, alkaa illallisesta. Ihme yösyöjiä, olen tosin tottunut siihen ettei ole mitenkään outoa lähteä ulos syömään klo 23 illalla, mutta en syö niin myöhään jos ei lähetä ulos.
Aamupalaa saa kahviloista yhteen asti ja sen jälkeen jos pyytää jotain aamupalan tapaista niin sanotaan: "Ai tähän aikaan juot kahvia, outoa."
Sitten kerran vetelin bocadilloa, sitä täytettyy patonkia, neljän viiden aikaan yliopistolla ja pari luennoistijaa tuli vastaan ja sanoi: "Oho, jopas syöt myöhään."
Merendar, eli välipala syödään siinä kuuden jälkeen. Se on yleensä joku leivonnainen, joillekin vain kahvi tai jogutti, mut pointti on se et jotakin pientä. Jotkut ei syö sitä ollenkaan.
Espanjalaisten kanssa ei voi nähdä yhdeksältä jos ei aio mennä illalliselle. Niillä menee pasmat sekaisin :) Ja jos ruoka-aika menee ohi niin seuraavan kerran voi syödä seuraavaan ruoka-aikaan. Hassua. Suomessahan jokainen pistää murut rinnan alla silloin ku nälättää.
Lisäks jos sovitaan jotain kavereiden kaa ni usein ne sanoo "Joo lounaan jälkeen nähdään" tai "Nähäänkö me ennen vai jälkeen päivällisen?"
Ihan kiva meininki koska säännölliset ruoka-ajat auttaa pitämään linjat kurissa. Perustuukohan tää käsitys Espanja - Kreikka - Italia -akselin terveellisestä ruokavaliosta osittain tohon säännöllisyyteen?
Tiesitkö muuten että Brysselin keskustasta on mahdollista ostaa itselleen katukivi? Sitä ei saa siis itselleen vaan kun sen ostaa niin siihen saa nimmarinsa tai muuta sellaista.
Voi damn, kaasu loppu. Tulee taas kylmä suihku.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti