Termos Barcelonasta.
Vika yö Cádizissa oli tositosi kiva, kaikki ihanat cadizlaiset ystäväiseni oli paikalla: Esther, Viole, Jose, Antonio, Orellana, Arturo... Oltiin Violen ja Esterin kaa syömassä tapaksilla, ne antoi mulle lahjaksi käsin maalatun peilin jossa on Cádizin siluetti. Kierreltiin Paseo Maritimolla kattelemassa kojuja. Ja sitte itkettii ja hyvästeltiin, Violen piti mennä duuniin. Sit piti mennä vaan yhdelle Malibuun mut tulin loppujen lopuksi kotiin ysin aikaan aamulla ku päädyttiin Barabassiin ja sitte jumitettiin Orellanan kanssa biitsillä.
Kämppis oli taas tapansa mukaan myöhäinen ja joutui siivoamaan melkeen koko kämpän yksin, koska ei ollu siirtäny suuria kamamääriään ajoissa pois yhteisistä tiloista ni en voinu siivota ku osittain. Meinasin myöhästyy junasta sen takii ku sen piti maksaa mulle velat ja piti käydä automaatilla ;)
Mut olin nii liikuttunu et itkin ekat puoli tuntia junassa yksikseni hämmennyksissäni ja muutenki en mä tiiä miks enkä osaa selittää mut haikeudesta tai, kämppis sano sata kertaa "älä mee", "sä oot paras kämppis ikinä" ja "te queremos mucho, tuu pian takaisin". Ja sitten ku laskeuduin alas liukuportaita ni sen silmät kostui.
Olipa mahtava vuosi! Ei tässä muuta voi sanoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Haikea kirjoitus, ihan liikutuin kun muistan omat hyvästini. "olemme etuoikeutettuja kun on jotain mitä kaivata", kirjoitin blogiini viimeisestä päivästä silloin. ;-)
Muista myös, että sinua odotetaan ja kaivataan jo kovasti tänne pohjoiseenkin!
Nähdäänkö lauantaina itäisessä pääkaupungissa? :-D
Lähetä kommentti